Internetin käytön yhteys poliittiseen luottamukseen Suomessa
Hiltunen, Heidi (2025-05-15)
Internetin käytön yhteys poliittiseen luottamukseen Suomessa
Hiltunen, Heidi
(15.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051947306
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051947306
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee suomalaisten poliittisen luottamuksen tasoja vuosina 2004 ja 2020 – ajanjaksolla, jolloin internetistä ja sosiaalisesta mediasta on tullut keskeinen politiikan uutis- ja vuorovaikutuskanava. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, onko kasvaneella internetin käytöllä yhteys suomalaisten poliittisen luottamuksen tasoon. Työ käsittelee myös median, erityisesti sosiaalisen median, roolia poliittisen luottamuksen muodostumisessa ja pohtii internetin tiedonvälityksen vaikutusta demokratiaan ja yhteiskuntarauhaan.
Teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään poliittisen luottamuksen käsitteeseen, nojautuen erityisesti David Eastonin poliittisen luottamuksen teoriaan. Tilastollinen analyysi perustuu European Social Survey’n (ESS) aineistoon vuosilta 2004 ja 2020, mikä mahdollistaa poliittisen luottamuksen muutoksen tutkimisen digitalisaation kehittymisen ajanjaksolla. Metodina käytetään lineaarista regressioanalyysia, jossa internetin käytön määrää tarkastellaan selittävänä muuttujana spesifiin poliittisen luottamuksen tasoon nähden.
Tutkielman tilastollisen analyysin tulokset osoittavat, että internetin käytön yhteys spesifiin luottamukseen Suomessa vuosina 2004 ja 2020 on heikko. Johtopäätökset korostavat tarvetta tarkastella syvällisemmin internetin ja sosiaalisen median käytön suhdetta poliittiseen luottamukseen, sekä huomioida laajemmat yhteiskunnalliset ja sosioekonomiset vaikutustekijät.
Teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään poliittisen luottamuksen käsitteeseen, nojautuen erityisesti David Eastonin poliittisen luottamuksen teoriaan. Tilastollinen analyysi perustuu European Social Survey’n (ESS) aineistoon vuosilta 2004 ja 2020, mikä mahdollistaa poliittisen luottamuksen muutoksen tutkimisen digitalisaation kehittymisen ajanjaksolla. Metodina käytetään lineaarista regressioanalyysia, jossa internetin käytön määrää tarkastellaan selittävänä muuttujana spesifiin poliittisen luottamuksen tasoon nähden.
Tutkielman tilastollisen analyysin tulokset osoittavat, että internetin käytön yhteys spesifiin luottamukseen Suomessa vuosina 2004 ja 2020 on heikko. Johtopäätökset korostavat tarvetta tarkastella syvällisemmin internetin ja sosiaalisen median käytön suhdetta poliittiseen luottamukseen, sekä huomioida laajemmat yhteiskunnalliset ja sosioekonomiset vaikutustekijät.