Experiences of induction of labor - Associations with maternal sleep quality and depressive symptoms

Abstract

The experience of labor (EOL) has immediate and long-lasting implications for the well-being of the mother, the infant, and the entire family. Induction of labor (IOL) rates are rising and approximately one third of the labors are induced. However, women with IOL have higher risk of a negative EOL than women with spontaneous onset of labor (SOL). In addition, during pregnancy, maternal sleep quality typically deteriorates, and depressive symptoms become frequent, so both symptoms may interfere with the EOL.

This thesis addresses associations between maternal sleep quality and depressive symptoms during pregnancy, general experiences of labor and experiences of IOL. The importance of the IOL setting (OP or inpatient [IP]) was evaluated. Two different study cohorts were studied, the FinnBrain Birth Cohort Study (Studies I and II and the Clinical Hospital Cohort Study (Studies III and IV). The FinnBrain Birth Cohort Study was a longitudinal follow-up study of low-risk full-term pregnancies. The Study I, which included 1778 women (IOL group n=331, SOL group n=1447), aimed to evaluate whether sleep quality is associated with the likelihood of ending with IOL. The Study II, which included 2405 women (IOL group n=419, SOL group n=1876), aimed to evaluate whether sleep quality and depressive symptoms during pregnancy are associated with the EOL. The Clinical Hospital Cohort Study was a randomized controlled trial (RCT) that included 117 women with full-term non-complicated pregnancies scheduled for IOL, which was carried out with a catheter. Experiences during and after IOL were assessed using Visual Analogue Scale (VAS) questionnaires. The aim in Study III was to evaluate the experiences of catheter IOL in OP and IP settings. The aim in Study IV was to evaluate the experiences of IOL and its associations with maternal sleep quality and depressive symptoms.

While deterioration in sleep quality was noticeable in pregnant women, it was unconnected to the likelihood to ending with IOL. Compared to women with SOL, those with IOL reported a poorer EOL. Furthermore, sleep disturbances and depressive symptoms per se were connected with a poorer EOL. Women with sleep disturbances were more likely to report more negative experiences during the catheter IOL. And additionally, although catheter IOL was well accepted in both settings, women in the OP setting were less satisfied and more anxious than those in the IP setting.

In conclusion, IOL is associated with a poorer EOL. The results of this thesis also highlight the association between maternal sleep disturbances and depressive symptoms during pregnancy and a poorer EOL, with symptomatic women reporting a more negative EOL. Therefore, the preferences and experiences of the women themselves should lead decisions regarding IOL.

<b>Äidin unen laadun ja masennusoireiden yhteys synnytyksen käynnistämiseen ja käynnistyskokemukseen</b>

Synnytyskokemuksella on vaikutuksia äidin, vastasyntyneen ja koko perheen hyvinvointiin. Synnytyksen käynnistykset ovat lisääntyneet ja nykyään noin joka kolmas synnytys käynnistetään. Synnytyksen käynnistys on kuitenkin yhdistetty huonompaan synnytyskokemukseen verrattaessa itsestään käynnistyneisiin synnytyksiin. Raskauden aikana äidin unen laatu huononee ja masennusoireet yleistyvät ja myös näillä oireilla voi olla vaikutusta synnytyskokemukseen.

Tässä väitöskirjassa selvitettiin äidin koetun unen laadun ja masennusoireiden yhteyttä toisaalta synnytyskokemukseen yleensä ja toisaalta synnytyksen käynnistys-kokemukseen. Lisäksi selvitettiin käynnistyksen toteutuspaikan (koti vs. sairaala) merkitystä. Väitöskirja koostui kahdesta kohortista, FinnBrain syntymäkohortista ja Kliinisestä sairaalakohortista. FinnBrain-tutkimus oli pitkittäinen seurantatutkimus naisilla, joilla oli täysiaikainen raskaus. I osatyöhön osallistui 1778 naista (käynnistys-ryhmä n=331 ja itsestään käynnistyneiden ryhmä n=1447). Työssä selvitettiin, onko unenlaadulla yhteys siihen, että synnytys päätyy käynnistykseen. II osatyöhön osallistui 2405 naista (käynnistysryhmä n=419 ja itsestään käynnistyneiden ryhmä n=1 876). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko unenlaadulla ja masennusoireilla yhteys synnytyskokemukseen. Kliiniseen sairaalakohorttitutkimukseen (osatyöt III ja IV) värvättiin 117 tervettä täysiaikaisesti raskaana olevaa naista, jotka tulivat sairaalaan suunniteltuun synnytyksen käynnistykseen. Käynnistys toteutettiin katetrilla. Naiset arvottiin kahteen ryhmään: joko kotona tai sairaalassa toteutettavaan käynnistykseen. Synnytyksen käynnistyskokemusta selvitettiin käynnistyksen aikana ja synnytyksen jälkeen kyselykaavakkeilla. Osatyössä III verrattiin kotona toteutettavaa synnytyksen käynnistyskokemusta sairaalassa toteutettuun. Osatyössä IV selvitettiin äidin unen laadun ja masennusoireiden yhteyttä katetrikäynnistyskokemukseen.

Verrattuna itsestään käynnistyneeseen synnytykseen, synnytyskokemus oli huonom-pi, jos synnytys oli käynnistetty. Myös äidin uniongelmat ja masennusoireet olivat yhteydessä huonompaan synnytyskokemukseen. Lisäksi uniongelmat olivat yhteydessä huonompaan katetrikäynnistyskokemukseen. Vaikka käynnistyskokemus oli hyvä, niin kotona olleet naiset olivat hieman tyytymättömämpiä ja ahdistuneempia käynnistyksen aikana kuin ne naiset, joiden käynnistys toteutettiin sairaalassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että synnytyksen käynnistäminen on yhteydessä huonompaan synnytyskokemukseen. Myös uni- ja masennusoireista kärsivät naiset ilmoittavat synnytyskokemuksensa olevan huonompi. Äidin toiveisiin ja kokemuksiin tulisikin kiinnittää huomiota synnytyksen käynnistystä suunniteltaessa.