Toivottavasti ymmärrät… – Kolme pistettä affektisena kielenilmauksena kahdessa nuortenkirjassa ja niiden selkomukautuksissa
Salminen, Anna (2025-05-05)
Toivottavasti ymmärrät… – Kolme pistettä affektisena kielenilmauksena kahdessa nuortenkirjassa ja niiden selkomukautuksissa
(05.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052048316
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052048316
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen affektisuuden ilmaisemista selkokielisessä kaunokirjallisuuden tekstissä. Tutkielmani aineistona ovat Magdalena Hain teokset Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta (2016) ja Kuolleiden kirja (2020) sekä niistä vuonna 2020 ja 2022 ilmestyneet Riikka Tuohimetsän kirjoittamat selkomukautukset.
Affektiseksi ilmaukseksi kutsutaan vakiintunutta konstruktiota tai muuta kielenainesta, jolla puhuja osoittaa asennoitumistaan käsiteltävään asiaan tai puhekumppaniinsa (Tieteen termipankki, 2021). Affektisista kielenilmauksista olen valinnut tutkielmani keskiöön kolme pistettä eli pistekolmikon. Tutkimuksessani tarkastelen kolmen pisteen esiintymistä kahdessa selkokielisessä nuortenkirjassa ja niiden selkomukautuksissa
Tutkimusmenetelminä ovat teoriasidonnainen sisällönanalyysi ja lähiluku. Tutkimukseni metodi on pääosin kvalitatiivinen eli laadullinen. Hyödynnän sisällönanalyysia aineistoluvun alkuvaiheessa kielenilmausten muistiin kirjaamisessa ja ryhmittelyssä. Jaottelen pistekolmikon esiintymistä pääosin laadullisesti mutta jonkin verran myös kvantitatiivisesti eli määrällisesti. Myös aineiston analyysissa tarkastelen kolmen pisteen esiintymiä kvantitatiivisesti.
Kolme pistettä esiintyy aineistossani pääosin dialogeissa. Tutkimuksestani ilmenee, että kolme pistettä on voitu jättää selkoversioon ilman muutoksia tai kolme pistettä on korvattu esimerkiksi pisteellä. Muutokset pistekolmikossa enteilevät muutoksia myös muussa tekstiympäristössä. Kolme pistettä sisältävä lausuma on usein täydentynyt selkomukautuksessa johtolauseella tai johtolauseen muutoksilla.
Selkokielen edistämisen ja kehittämisen tulee perustua näyttöön ja tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusta selkokielestä kielimuotona, selkokielen yhteiskunnallisista vaikutuksista ja merkityksestä käyttäjäryhmille tarvitaan lisää. Tutkimuksen kautta voidaan saada uutta tietoa muun muassa selkokielen määrittelyyn sekä selkokielen mittarin, ohjeistusten ja vaikeustasojen kehittämiseen. (Selkokeskus, 2025) Kouluissa on tunnistettu selkokielisen, opetuksen eriyttämiseen sopivan oppimateriaalin tarve, mutta sitä julkaistaan Suomessa toistaiseksi vielä vähän. Lisäksi yhä useammat nuoret ja aikuiset tarvitsevat selkokielistä kaunokirjallisuutta lukutaidon ylläpitoon. (Selkokeskus, 2025)
Affektiseksi ilmaukseksi kutsutaan vakiintunutta konstruktiota tai muuta kielenainesta, jolla puhuja osoittaa asennoitumistaan käsiteltävään asiaan tai puhekumppaniinsa (Tieteen termipankki, 2021). Affektisista kielenilmauksista olen valinnut tutkielmani keskiöön kolme pistettä eli pistekolmikon. Tutkimuksessani tarkastelen kolmen pisteen esiintymistä kahdessa selkokielisessä nuortenkirjassa ja niiden selkomukautuksissa
Tutkimusmenetelminä ovat teoriasidonnainen sisällönanalyysi ja lähiluku. Tutkimukseni metodi on pääosin kvalitatiivinen eli laadullinen. Hyödynnän sisällönanalyysia aineistoluvun alkuvaiheessa kielenilmausten muistiin kirjaamisessa ja ryhmittelyssä. Jaottelen pistekolmikon esiintymistä pääosin laadullisesti mutta jonkin verran myös kvantitatiivisesti eli määrällisesti. Myös aineiston analyysissa tarkastelen kolmen pisteen esiintymiä kvantitatiivisesti.
Kolme pistettä esiintyy aineistossani pääosin dialogeissa. Tutkimuksestani ilmenee, että kolme pistettä on voitu jättää selkoversioon ilman muutoksia tai kolme pistettä on korvattu esimerkiksi pisteellä. Muutokset pistekolmikossa enteilevät muutoksia myös muussa tekstiympäristössä. Kolme pistettä sisältävä lausuma on usein täydentynyt selkomukautuksessa johtolauseella tai johtolauseen muutoksilla.
Selkokielen edistämisen ja kehittämisen tulee perustua näyttöön ja tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusta selkokielestä kielimuotona, selkokielen yhteiskunnallisista vaikutuksista ja merkityksestä käyttäjäryhmille tarvitaan lisää. Tutkimuksen kautta voidaan saada uutta tietoa muun muassa selkokielen määrittelyyn sekä selkokielen mittarin, ohjeistusten ja vaikeustasojen kehittämiseen. (Selkokeskus, 2025) Kouluissa on tunnistettu selkokielisen, opetuksen eriyttämiseen sopivan oppimateriaalin tarve, mutta sitä julkaistaan Suomessa toistaiseksi vielä vähän. Lisäksi yhä useammat nuoret ja aikuiset tarvitsevat selkokielistä kaunokirjallisuutta lukutaidon ylläpitoon. (Selkokeskus, 2025)