Edvard Munchin ja Akseli Gallen-Kallelan taiteelliset yhteydet : Näyttelytoiminta kohtaamisen kehyksenä saksankielisessä itäisessä Keski-Euroopassa vuosina 1895–1910
Moen, Meri (2025-04-21)
Edvard Munchin ja Akseli Gallen-Kallelan taiteelliset yhteydet : Näyttelytoiminta kohtaamisen kehyksenä saksankielisessä itäisessä Keski-Euroopassa vuosina 1895–1910
Moen, Meri
(21.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052048443
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052048443
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani Edvard Munchin ja Akseli Gallen-Kallelan tuotannoissa ja työskentelyssä esiintyviä taiteellisia yhteyksiä sekä heidän yhteisnäyttelyitään. Taiteilijoilla oli kaksi yhteisnäyttelyä; ensimmäinen järjestettiin Berliinissä vuonna 1895 ja toinen Prahassa viisitoista vuotta myöhemmin vuonna 1910. Jälkimmäinen on näyttelyistä tuntemattomampi niin suomalaisessa, norjalaisessa kuin tšekkiläisessä taidehistoriassa, ja tutkielmassani selvitän lisää erityisesti sen järjestelyitä. Tutkin samalla taiteilijoiden kohtaamisen luonnetta, ja kartoittamalla taiteilijoiden muuta näyttelytoimintaa pyrin luomaan raamit heidän kohtaamisilleen. Näin on mahdollista selvittää, missä ja milloin taiteilijat ovat osallistuneet samoihin näyttelyihin ja siten milloin he ovat mahdollisesti kohdanneet muulloin. Kartoitan Munchin ja Gallen-Kallelan taiteellisia yhteyksiä tarkastelemalla alkuun heidän tuotannoissaan havaittavia yhtymäkohtia, minkä jälkeen tutkin niitä kansainväliseen näyttelytoimintaan keskittymällä.
Tutkin taiteilijoiden kohtaamisia näyttelytoimintaan liittyvän aineiston, eli näyttelyluetteloiden sekä näyttelyihin liittyvien lehtikirjoitusten ja kirjeenvaihdon avulla. Olen rajannut tutkielmani yhteisnäyttelyiden mukaan ajallisesti vuosien 1895 ja 1910 välille ja maantieteellisesti Saksan ja Tšekin alueisiin. Tšekki kuului tarkasteluajanjakson aikana Itävalta-Unkariin. Itävallan ja Unkarin sisällyttämistä maantieteelliseen rajaukseen tukee se, että alueiden pääkaupungit, Wien ja Budapest, osoittautuvat keskeisiksi taiteilijoiden näyttelytoiminnan ja kohtaamisten osalta saksankielisessä itäisessä Keski-Euroopassa.
Analysoin taiteilijoiden näyttelytoimintaa lähilukemalla heidän näyttelyhistorioitaan eli tarkastelemalla yksityiskohtaisesti ja dokumentoivasti missä, milloin ja kenen järjestämissä näyttelyissä taiteilijat ovat asettaneet teoksiaan esille. Tämän avulla on mahdollista tarkastella taiteilijoiden näyttelyprofiileja ja taiteilijastrategioita ja siten vertailla heidän taiteellista työskentelyään eteenpäin. Näyttelytoimintaan liittyvän aineiston lisäksi hyödynnän tutkimuskirjallisuutta, jolla pyrin ymmärtämään tapahtumia kontekstuaalisesti ja paikantamaan taiteilijoiden yhtäläisyyksiä sekä kohtaamisia heidän uriinsa.
Tutkielman lähtökohtana on Munchin ja Gallen-Kallelan itsensä edistämien taiteilijakuvien ja myöhemmän taidehistoriankirjoituksen heistä muodostamien kuvien suhteen tutkiminen. Tutkielma osoittaa, että Munchin ja Gallen-Kallelan tuotannoissa, työskentelyssä ja näyttelytoiminnassa on huomattava määrä yhtäläisyyksiä. Taiteilijat muodostavat tutkielman perusteella hedelmällisen ja merkittävän vertailuparin. Vertailulla voidaan yhtäältä syventää käsityksiä heidän taiteilijuuksistaan mutta myös tarkastella yleisemmin pohjoismaista ja eurooppalaista vuosisadanvaihteen taiteen ja näyttelytoiminnan kenttää.
Tutkin taiteilijoiden kohtaamisia näyttelytoimintaan liittyvän aineiston, eli näyttelyluetteloiden sekä näyttelyihin liittyvien lehtikirjoitusten ja kirjeenvaihdon avulla. Olen rajannut tutkielmani yhteisnäyttelyiden mukaan ajallisesti vuosien 1895 ja 1910 välille ja maantieteellisesti Saksan ja Tšekin alueisiin. Tšekki kuului tarkasteluajanjakson aikana Itävalta-Unkariin. Itävallan ja Unkarin sisällyttämistä maantieteelliseen rajaukseen tukee se, että alueiden pääkaupungit, Wien ja Budapest, osoittautuvat keskeisiksi taiteilijoiden näyttelytoiminnan ja kohtaamisten osalta saksankielisessä itäisessä Keski-Euroopassa.
Analysoin taiteilijoiden näyttelytoimintaa lähilukemalla heidän näyttelyhistorioitaan eli tarkastelemalla yksityiskohtaisesti ja dokumentoivasti missä, milloin ja kenen järjestämissä näyttelyissä taiteilijat ovat asettaneet teoksiaan esille. Tämän avulla on mahdollista tarkastella taiteilijoiden näyttelyprofiileja ja taiteilijastrategioita ja siten vertailla heidän taiteellista työskentelyään eteenpäin. Näyttelytoimintaan liittyvän aineiston lisäksi hyödynnän tutkimuskirjallisuutta, jolla pyrin ymmärtämään tapahtumia kontekstuaalisesti ja paikantamaan taiteilijoiden yhtäläisyyksiä sekä kohtaamisia heidän uriinsa.
Tutkielman lähtökohtana on Munchin ja Gallen-Kallelan itsensä edistämien taiteilijakuvien ja myöhemmän taidehistoriankirjoituksen heistä muodostamien kuvien suhteen tutkiminen. Tutkielma osoittaa, että Munchin ja Gallen-Kallelan tuotannoissa, työskentelyssä ja näyttelytoiminnassa on huomattava määrä yhtäläisyyksiä. Taiteilijat muodostavat tutkielman perusteella hedelmällisen ja merkittävän vertailuparin. Vertailulla voidaan yhtäältä syventää käsityksiä heidän taiteilijuuksistaan mutta myös tarkastella yleisemmin pohjoismaista ja eurooppalaista vuosisadanvaihteen taiteen ja näyttelytoiminnan kenttää.