Tukien puolestapuhuja vai vastaan taistelija? – Retoriset keinot opiskelijoiden tukia koskevissa Instagram- ja TikTok-kommenteissa
Rantala, Kia-Riina (2025-04-24)
Tukien puolestapuhuja vai vastaan taistelija? – Retoriset keinot opiskelijoiden tukia koskevissa Instagram- ja TikTok-kommenteissa
(24.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052048357
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052048357
Tiivistelmä
Petteri Orpon hallitus on ehdottanut ja päättänyt leikkauksista opiskelijoiden tukiin, mikä on aiheuttanut paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media on myös hyvin isossa osassa nykypäivän maailmassa ja siksi tärkeä tutkimuskohde. Tästä syystä käsittelen tutkielmassani Instagram- ja TikTok-kommentteja, jotka on kirjoitettu opiskelijoiden tukien leikkauksia koskeviin julkaisuihin. Tarkastelen kommenttien kielenkäyttöä retoristen keinojen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksikseni nousi, mitä retorisia keinoja kommenteissa käytetään ja minkälaisia tehtäviä näillä keinoilla on.
Keräsin aineistoni isojen, uutisia julkaisevien käyttäjien Instagram- ja TikTok-julkaisujen kommenttikentistä. Etsin julkaisuja selaamalla kyseisten käyttäjien profiileja sekä etsimällä julkaisuja erilaisilla hakusanoilla. Keräsin kymmenestä Instagram-julkaisusta ja kymmenestä TikTok-julkaisusta yhteensä sata kommenttia eli viisi kommenttia jokaisesta julkaisusta. Valitsin kommentit niin, että poimin jokaisesta julkaisusta viisi ensimmäistä kommenttia, jotka sisälsivät retorisen keinon.
Käsittelen aineistoa diskurssianalyysin ja retoriikan kautta ja käytän analyysissa Arja Jokisen tekemää luokittelua retorisista keinoista. Hän on luokitellut vakuuttelevaan ja suostuttelevaan retoriikkaan liittyvät retoriset keinot hänen, Kirsi Juhalan ja Eero Suonisen toimittamassa 2006 vuoden teoksessa ”Diskurssianalyysi liikkeessä”. Jokisen luokitteluun kuuluu väitteen esittäjään liittyvät ja väitteeseen liittyvät retoriset keinot sekä muut retoriset keinot.
Tutkimustulokseksi sain, että retorisia keinoja käytetään hyvin laajasti kommenteissa. Käyttämättä jäivät ainoastaan konsensuksella tai asiantuntijan lausunnolla vahvistaminen sekä toistoon ja tautologiaan sisältyvä tautologia ja esimerkit, jotka kuuluvat esimerkeillä ja erilaisilla rinnastuksilla vaikuttamisen retoriseen keinoon. Aineistossa käytettiin eniten kommenttien sisältöön liittyviä retorisia keinoja ja vähiten taas kommenttien kirjoittajaan liittyviä retorisia keinoja. Retoristen keinojen tehtävänä oli monessa kommentissa selkeyttää sanottua asiaa ja varmistaa, että lukija ymmärtää, mitä kommentoija haluaa sanoa. Tämän lisäksi retoristen keinojen tehtävänä oli luoda väitteeseen dramatiikkaa eri tavoin.
Keräsin aineistoni isojen, uutisia julkaisevien käyttäjien Instagram- ja TikTok-julkaisujen kommenttikentistä. Etsin julkaisuja selaamalla kyseisten käyttäjien profiileja sekä etsimällä julkaisuja erilaisilla hakusanoilla. Keräsin kymmenestä Instagram-julkaisusta ja kymmenestä TikTok-julkaisusta yhteensä sata kommenttia eli viisi kommenttia jokaisesta julkaisusta. Valitsin kommentit niin, että poimin jokaisesta julkaisusta viisi ensimmäistä kommenttia, jotka sisälsivät retorisen keinon.
Käsittelen aineistoa diskurssianalyysin ja retoriikan kautta ja käytän analyysissa Arja Jokisen tekemää luokittelua retorisista keinoista. Hän on luokitellut vakuuttelevaan ja suostuttelevaan retoriikkaan liittyvät retoriset keinot hänen, Kirsi Juhalan ja Eero Suonisen toimittamassa 2006 vuoden teoksessa ”Diskurssianalyysi liikkeessä”. Jokisen luokitteluun kuuluu väitteen esittäjään liittyvät ja väitteeseen liittyvät retoriset keinot sekä muut retoriset keinot.
Tutkimustulokseksi sain, että retorisia keinoja käytetään hyvin laajasti kommenteissa. Käyttämättä jäivät ainoastaan konsensuksella tai asiantuntijan lausunnolla vahvistaminen sekä toistoon ja tautologiaan sisältyvä tautologia ja esimerkit, jotka kuuluvat esimerkeillä ja erilaisilla rinnastuksilla vaikuttamisen retoriseen keinoon. Aineistossa käytettiin eniten kommenttien sisältöön liittyviä retorisia keinoja ja vähiten taas kommenttien kirjoittajaan liittyviä retorisia keinoja. Retoristen keinojen tehtävänä oli monessa kommentissa selkeyttää sanottua asiaa ja varmistaa, että lukija ymmärtää, mitä kommentoija haluaa sanoa. Tämän lisäksi retoristen keinojen tehtävänä oli luoda väitteeseen dramatiikkaa eri tavoin.