How does foresight create impact? : Impact assessment of strategic foresight at the Social Insurance Institution of Finland, Kela

Abstract

Strategic foresight has gained increasing recognition as an important tool for organisations navigating an uncertain future. However, assessing its tangible impact remains a complex challenge, particularly in the public sector, where traditional business performance indicators do not apply. This thesis examines the impact of strategic foresight at the Social Insurance Institution of Finland (Kela), which has engaged in systematic strategic foresight since 2020. The study explores the types of impact foresight creates within Kela, whether strategic foresight impacts Kela’s strategic decision-making and identifies key development areas to enhance foresight’s effectiveness. The research employs a qualitative methodology, drawing from semi-structured interviews with Kela’s personnel engaged in foresight processes, as well as a questionnaire for the management team. The study applies established foresight impact assessment frameworks, including those by Rohrbeck & Schwarz (2013), Johnston (2012), and Hines (2016), and integrates previous studies to develop a research framework named ”The impact attributes framework” comprising 10 attributes that indicate the creation of foresight impact. Findings reveal that Kela’s foresight activities contribute to individual futures capacities, exploring new alternatives, fosters cross-organisational collaboration, generates strategic tools, enhances preparedness for societal influence and supports decision-making. The study also identifies challenges, such as the need for stronger integration with strategic decision-making process, clearer impact goals, and broader engagement across the organisation. The study concludes that while Kela’s foresight efforts have demonstrated valuable contributions, further refinement is needed to maximise their impact. These insights contribute to the broader discussion on the evaluation of strategic foresight and its role in shaping resilient, future-oriented public institutions.

Strateginen ennakointi on saanut yhä enemmän huomiota tärkeänä työkaluna organisaatioille epävarman tulevaisuuden ymmärtämisessä. Ennakoinnin vaikutuksien arviointi konkreettisella tasolla on edelleen monimutkainen haaste, erityisesti julkisella sektorilla, jossa perinteisiä liiketoiminnan mittareita ei pystytä soveltamaan. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee strategisen ennakoinnin vaikutuksia Kansaneläkelaitoksessa (Kela), joka on harjoittanut strategista ennakointia systemaattisesti vuodesta 2020 alkaen. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia Kelan tekemä ennakointi tuottaa, millainen vaikutus strategisella ennakoinnilla on Kelan strategiseen päätöksentekoon ja pyritään tunnistamaan keskeiset kehityskohteet, joilla nykyistä ennakointiprosessia voitaisiin parantaa. Tutkimuksen data kerättiin haastatteluilla, joihin osallistui Kelan ennakointitoiminnassa mukana olevat työntekijät. Lisäksi dataa täydennettiin johtoryhmälle kohdennetulla kyselyllä. Tutkimuksessa hyödynnetään aiemmin kehitettyjä ennakoinnin vaikuttavuuden arviointikehyksiä, kuten Rohrbeckin ja Schwarzin (2013), Johnstonin (2012) ja Hinesin (2016) malleja. Yhdistämällä aikaisempia viitekehyksiä ja soveltamalla niitä tutkimuksen kontekstiin, kehitettiin uusi tutkimuskehys, joka koostuu kymmenestä ennakoinnin vaikuttavuuteen viittaavasti attribuutista. Tulokset osoittavat, että Kelan ennakointitoiminta tukee yksilöiden tulevaisuuskyvykkyyksien rakentumista, uusien vaihtoehtojen tunnistamista, organisaation sisäistä yhteistyötä, strategisten työkalujen kehittämistä, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen valmistautumista sekä päätöksenteon tukemista. Tutkimuksessa tunnistettiin myös haasteita, kuten tarve vahvemmalle integraatiolle strategiseen päätöksentekoprosessiin, selkeämmille vaikuttavuustavoitteille sekä laajemmalle osallistamiselle organisaation sisällä. Tutkimuksen johtopäätös on, että vaikka Kelan ennakointitoiminta on tuottanut merkittäviä hyötyjä organisaatiolle, on edelleen tarve ja mahdollisuus kehittää toiminnan vaikuttavuutta. Tutkimuksen havainnoilla toivotaan olevan laajempaa merkitystä keskusteltaessa strategisen ennakoinnin arvioinnista ja sen roolista kestävien, tulevaisuusorientoituneiden julkisten instituutioiden rakentamisessa.