Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Lakiosaoikeutetun asema ja tämän perinnöttömäksi tekeminen : Suomen ja Saksan oikeusjärjestelmien vertailu

Sillanpää, Aleksi (2025-05-16)

Lakiosaoikeutetun asema ja tämän perinnöttömäksi tekeminen : Suomen ja Saksan oikeusjärjestelmien vertailu

Sillanpää, Aleksi
(16.05.2025)
Katso/Avaa
Sillanpaa_Aleksi_opinnayte.pdf (424.0Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052048466
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa perehdytään Suomen ja Saksan oikeusjärjestelmien perintöoikeudelliseen sääntelyyn siten, että keskiössä ovat lakiosainstituutio ja perinnöttömäksi tekeminen. Perintöoikeudessa lähtökohtana on lakimääräinen perintöoikeus, josta perittävä toisinaan haluaa poiketa kuolemanvaraismääräyksellä. Testamenttausvapautta rajoittamaan lainsäätäjä on päätynyt luomaan lakiosan. Lakiosainstituution tarkoituksena on taata lakiosaoikeutetulle vähimmäisosallistuminen perittävän jäämistöön. Suomen lakiosaa vastaava järjestelmä Saksassa on Pflichtteil, joka toteuttaa samaa päämäärää, mutta poikkeaa suomalaisesta lakiosasta muun muassa lakiosaan oikeutettujen perillisten piirin suhteen. Toisinaan perittävä ei halua, että lakiosaoikeutettu saa edes lakiosaansa. Tällöin perittävä pyrkii poistamaan lakiosan tekemällä hänet perinnöttömäksi. Perinnöttömäksi tekemisestä Suomessa säädetään perintökaaressa ja Saksassa siviilikodifikaatiossa nimeltä Bürgerliches Gesetzbuch (BGB). Suomalainen perinnöttömäksi tekemistä koskeva lainsäädäntö on jo pitkään pysynyt muuttumattomana, aina perintökaaren voimaantulosta alkaen. Sen sijaan Saksassa perinnöttömäksi tekemistä koskevat BGB:n uudistetut säädökset ovat astunut voimaan 1.1.2010. Suomen ja Saksan tavat säädellä perinnöttömäksi tekemistä vastaavat pitkälti toisiaan, mutta niiden välillä on myös selviä eroja. Erityisesti nämä yhtäläisyydet ilmenevät tavoitteissa, joilla yhtäältä pyritään varmistamaan lakiosan vahva suoja ja toisaalta mahdollistamaan tiettyjen edellytysten täyttyessä testamenttausvapauden ulottaminen lakiosaan. Eroavaisuudet muodostuvat enimmäkseen lakiosan ulottuvuudesta ja perinnöttömäksi tekemisen lain mahdollistamista perusteista. Näitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia vertailemalla on mahdollista hahmottaa vallitsevaa oikeusjärjestystä. Tutkimus on luonteeltaan oikeusvertaileva ja lainopillinen. Oikeusvertailu tapahtuu Suomen ja Saksan kansallisten lainsäädäntöjen, tuomioistuinten päätösten ja virallislähteiden perusteella. Lainoppi on keskeistä tutkielmassa käytettyjen perintöoikeutta koskevien säädösten tulkinnan ja systematisoinnin kannalta.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys) [4897]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste