"Kasvotusten syntyy erilaista ymmärrystä" : Opettajien kokemuksia esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheesta, tuen siirtymästä ja lasten osallisuudesta
Myllymäki, Jaana (2025-05-12)
"Kasvotusten syntyy erilaista ymmärrystä" : Opettajien kokemuksia esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheesta, tuen siirtymästä ja lasten osallisuudesta
Myllymäki, Jaana
(12.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149835
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149835
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli saada tietoa opettajien kokemuksista liittyen esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheeseen, tuen siirtymiseen ja lasten osallisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, miten opettajat kokevat nivelvaiheen yhteistyön onnistumisen, millaisia haasteita siirtymäprosessissa esiintyy ja miten lapsen osallisuus toteutuu siirtymätilanteissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti tukea tarvitsevien lasten koulupolun jatkuvuutta ja siihen liittyviä yhteistyökäytänteitä. Tutkimuskysymykset kohdistuivat opettajien kokemuksiin yhteistyöstä, tuen siirtymästä ja lasten osallisuudesta sekä yhteistyön kehittämistarpeista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kahdeksan opettajaa, jotka edustivat esiopetuksen, alkuopetuksen ja erityisopetuksen asiantuntemusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tulosten mukaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyö koettiin tärkeäksi lapsen sujuvan koulupolun tukemisessa, mutta yhteistyön toteutuminen koettiin satunnaiseksi ja henkilösidonnaiseksi. Tuen siirtymässä havaittiin onnistumisia erityisesti silloin, kun tiedonsiirto oli suunnitelmallista ja moniammatillista, mutta resurssipula ja kiire vaikeuttivat jatkumon varmistamista. Lapsen osallisuus toteutui arjen vuorovaikutuksessa, mutta virallisissa päätöksentekoprosesseissa lapsen näkemyksiä huomioitiin vaihtelevasti. Kehittämistarpeina opettajat toivat esiin yhteisten käytäntöjen luomisen, rakenteiden vahvistamisen sekä lapsen kuulemiseen liittyvien käytäntöjen systematisoinnin.
Tutkimuksen perusteella siirtymävaiheen onnistuminen edellyttää selkeitä rakenteita, suunnitelmallista yhteistyötä ja sensitiivistä lapsilähtöistä toimintakulttuuria. Tutkielma tuottaa ajankohtaista tietoa esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen yhteistyön, tuen siirtymisen ja lapsen osallisuuden kehittämiseksi, erityisesti oppimisen tuen lainsäädännön muutoksen kontekstissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kahdeksan opettajaa, jotka edustivat esiopetuksen, alkuopetuksen ja erityisopetuksen asiantuntemusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tulosten mukaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyö koettiin tärkeäksi lapsen sujuvan koulupolun tukemisessa, mutta yhteistyön toteutuminen koettiin satunnaiseksi ja henkilösidonnaiseksi. Tuen siirtymässä havaittiin onnistumisia erityisesti silloin, kun tiedonsiirto oli suunnitelmallista ja moniammatillista, mutta resurssipula ja kiire vaikeuttivat jatkumon varmistamista. Lapsen osallisuus toteutui arjen vuorovaikutuksessa, mutta virallisissa päätöksentekoprosesseissa lapsen näkemyksiä huomioitiin vaihtelevasti. Kehittämistarpeina opettajat toivat esiin yhteisten käytäntöjen luomisen, rakenteiden vahvistamisen sekä lapsen kuulemiseen liittyvien käytäntöjen systematisoinnin.
Tutkimuksen perusteella siirtymävaiheen onnistuminen edellyttää selkeitä rakenteita, suunnitelmallista yhteistyötä ja sensitiivistä lapsilähtöistä toimintakulttuuria. Tutkielma tuottaa ajankohtaista tietoa esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen yhteistyön, tuen siirtymisen ja lapsen osallisuuden kehittämiseksi, erityisesti oppimisen tuen lainsäädännön muutoksen kontekstissa.