Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä : Kyselytutkimus työterveyshoitajille
Juntunen, Sofia (2025-04-30)
Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä : Kyselytutkimus työterveyshoitajille
(30.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150745
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150745
Tiivistelmä
Monin tavoin muuttunut työelämä on korostanut työn psykososiaalisten kuormitustekijöitä työpaikoilla. Työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä on merkittäviä vaikutuksia sekä yksilölle, työpaikalle että yhteiskunnalle, ja siksi niiden arviointi ja hallinta työpaikoilla on keskeistä. Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja arviointi on kuitenkin haasteellista. Työterveyshuolto täydentää työpaikkaselvityksillään työpaikkojen lakisääteistä työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointia.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työterveyshoitajien näkemyksiä̈ työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnin toteutumisesta työterveyshuollon toteuttamissa työpaikkaselvityksissä. Tavoitteena oli saada yleiskuvaus nykytilasta työterveyshoitajien arvioimana, minkä pohjalta työpaikkaselvitystoiminta olisi mahdollista kehittää.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena. Tutkimusta varten oli laadittu sähköinen puolistrukturoitu REDCap-kysely, joka lähetettiin Suomen Työterveyshoitajaliitto ry:n kautta 1011 liiton jäsenelle touko- ja kesäkuussa 2023. Kyselyyn vastasi 72 työterveyshoitajaa. Vastausprosentti oli 7 %. Aineisto analysoitiin SPSS 28 tilasto-ohjelmistolla pääosin kuvailevien analyysien avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Työn psykososiaalisten kuormitus- ja voimavaratekijöiden arviointi pääasiassa toteutui työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä työterveyshoitajien näkökulmasta. Reilu kolmanneksen selvityksistä toteutti työterveyshoitaja yksin, loput toteutuivat eri terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Noin puolet työterveyshoitajista koki työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnin helpoksi ja osaamisensa riittäväksi. Suurin osa toteutti työpaikalle ennen työpaikkaselvitystä esitietokyselyn, mutta varsinaisessa selvityksessä arviointimenetelmiä oli käytetty vain 40 % työpaikkaselvityksistä. Kaikkia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ei arvioitu tai ei koettu olevan tarvetta arvioida. Vain 17 % työpaikkaselvityksissä oli vastaajien mukaan arvioitu kaikki PRIMA-EF viitekehyksen mukaiset työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Yleisimmin arvioitiin organisaatiokulttuuriin ja toimintaan, työmäärään ja työtahtiin, työn hallintaan, työympäristöön ja välineisiin sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä kuormitustekijöitä. Työpaikkaselvitysprosessin heikoiten toteutuvat vaiheet olivat esiselvitys sekä työpaikkaselvityksen jälkeisten toimenpiteiden vähäisyys.
Tämän tutkimuksen perusteella työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi toteutuu, mutta tutkimuksessa tunnistettiin myös kehittämiskohteita. Työterveyshoitajat kokevat työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnin kuuluvan osaksi omaa työtään, vaikka osalla näyttäisi olevan haasteita ja osaamisvajetta. Arvioinnin toteutumisessa on vaihtelua käytettyjen menetelmien, arvioinnin kattavuuden sekä työpaikkaselvitysprosessin kokonaisvaltaisuuden osalta. Työterveyshoitajien kokemuksista ja käsityksistä, erityisesti työpaikkoihin kohdistuvasta toiminnasta, ei ole aikaisempaa tutkimusta. Tämä tutkimus vastasi tähän tiedonaukkoon, mutta lisää tutkimusta tarvitaan niin työterveyshoitajien rooliin kuin myös työpaikkaselvitystoiminnan laatuun ja vaikuttavuuteen liittyen, erityisesti työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden näkökulmasta. The changing nature of working life has highlighted work-related psychosocial hazards. These hazards have significant impacts on individuals, workplaces, and society, which makes their assessment and management crucial. However, identifying and assessing psychosocial hazards in workplaces is challenging. Occupational health services support the statutory assessment of these hazards through workplace surveys.
The purpose of this study was to describe occupational health nurses’ perspectives on the implementation of the assessment of work-related psychosocial hazards in workplace surveys conducted by occupational health services. The aim was to gain an overview of the current situation, providing a basis for the development of workplace survey practices.
The study was conducted as a descriptive cross-sectional study. A semi-structured electronic REDCap questionnaire was developed for the study and distributed to 1,011 members of the Finnish Association of Occupational Health Nurses in May and June 2023. A total of 72 occupational health nurses responded, resulting in a response rate of 7 %. The data were analyzed using SPSS 28 statistical software, primarily through descriptive statistics. Open-ended questions were analyzed using content analysis.
The work-related psychosocial hazards and resource factors were mainly assessed in workplace surveys conducted by occupational health services. Approximately one-third of the surveys were conducted by occupational health nurses alone, and the rest involved various healthcare professionals. About half of the respondents found the assessment of work-related psychosocial hazards easy and felt their competence was sufficient. Most conducted a preliminary questionnaire for the workplace, but only 40 % used specific assessment methods in the workplace survey. Not all psychosocial hazards were assessed, or they were not perceived as necessary to assess. Only 17 % of the workplace surveys included assessment of all work-related psychosocial hazards based on the PRIMA-EF framework. The most assessed factors related to organizational culture and function, workload and work pace, job control, environment and equipment, and interpersonal relationships. The weakest phases of the workplace survey process were the preliminary assessment and the limited follow-up actions after the workplace survey.
The assessment of work-related psychosocial hazards is being carried out, but areas for development were also identified. Occupational health nurses consider the assessment of psychosocial hazards a part of their job, although some reported challenges and gaps in competence. The assessment varies in terms of methods used, comprehensiveness, and the overall quality of the workplace survey process. There is no previous research on occupational health nurses’ experiences and perceptions, especially regarding workplace-related activities. This study addressed this knowledge gap, but further research is needed regarding the role of occupational health nurses as well as the quality and effectiveness of workplace surveys, particularly from the perspective of psychosocial hazards.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työterveyshoitajien näkemyksiä̈ työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnin toteutumisesta työterveyshuollon toteuttamissa työpaikkaselvityksissä. Tavoitteena oli saada yleiskuvaus nykytilasta työterveyshoitajien arvioimana, minkä pohjalta työpaikkaselvitystoiminta olisi mahdollista kehittää.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena. Tutkimusta varten oli laadittu sähköinen puolistrukturoitu REDCap-kysely, joka lähetettiin Suomen Työterveyshoitajaliitto ry:n kautta 1011 liiton jäsenelle touko- ja kesäkuussa 2023. Kyselyyn vastasi 72 työterveyshoitajaa. Vastausprosentti oli 7 %. Aineisto analysoitiin SPSS 28 tilasto-ohjelmistolla pääosin kuvailevien analyysien avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Työn psykososiaalisten kuormitus- ja voimavaratekijöiden arviointi pääasiassa toteutui työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä työterveyshoitajien näkökulmasta. Reilu kolmanneksen selvityksistä toteutti työterveyshoitaja yksin, loput toteutuivat eri terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Noin puolet työterveyshoitajista koki työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnin helpoksi ja osaamisensa riittäväksi. Suurin osa toteutti työpaikalle ennen työpaikkaselvitystä esitietokyselyn, mutta varsinaisessa selvityksessä arviointimenetelmiä oli käytetty vain 40 % työpaikkaselvityksistä. Kaikkia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ei arvioitu tai ei koettu olevan tarvetta arvioida. Vain 17 % työpaikkaselvityksissä oli vastaajien mukaan arvioitu kaikki PRIMA-EF viitekehyksen mukaiset työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Yleisimmin arvioitiin organisaatiokulttuuriin ja toimintaan, työmäärään ja työtahtiin, työn hallintaan, työympäristöön ja välineisiin sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä kuormitustekijöitä. Työpaikkaselvitysprosessin heikoiten toteutuvat vaiheet olivat esiselvitys sekä työpaikkaselvityksen jälkeisten toimenpiteiden vähäisyys.
Tämän tutkimuksen perusteella työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi toteutuu, mutta tutkimuksessa tunnistettiin myös kehittämiskohteita. Työterveyshoitajat kokevat työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnin kuuluvan osaksi omaa työtään, vaikka osalla näyttäisi olevan haasteita ja osaamisvajetta. Arvioinnin toteutumisessa on vaihtelua käytettyjen menetelmien, arvioinnin kattavuuden sekä työpaikkaselvitysprosessin kokonaisvaltaisuuden osalta. Työterveyshoitajien kokemuksista ja käsityksistä, erityisesti työpaikkoihin kohdistuvasta toiminnasta, ei ole aikaisempaa tutkimusta. Tämä tutkimus vastasi tähän tiedonaukkoon, mutta lisää tutkimusta tarvitaan niin työterveyshoitajien rooliin kuin myös työpaikkaselvitystoiminnan laatuun ja vaikuttavuuteen liittyen, erityisesti työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden näkökulmasta.
The purpose of this study was to describe occupational health nurses’ perspectives on the implementation of the assessment of work-related psychosocial hazards in workplace surveys conducted by occupational health services. The aim was to gain an overview of the current situation, providing a basis for the development of workplace survey practices.
The study was conducted as a descriptive cross-sectional study. A semi-structured electronic REDCap questionnaire was developed for the study and distributed to 1,011 members of the Finnish Association of Occupational Health Nurses in May and June 2023. A total of 72 occupational health nurses responded, resulting in a response rate of 7 %. The data were analyzed using SPSS 28 statistical software, primarily through descriptive statistics. Open-ended questions were analyzed using content analysis.
The work-related psychosocial hazards and resource factors were mainly assessed in workplace surveys conducted by occupational health services. Approximately one-third of the surveys were conducted by occupational health nurses alone, and the rest involved various healthcare professionals. About half of the respondents found the assessment of work-related psychosocial hazards easy and felt their competence was sufficient. Most conducted a preliminary questionnaire for the workplace, but only 40 % used specific assessment methods in the workplace survey. Not all psychosocial hazards were assessed, or they were not perceived as necessary to assess. Only 17 % of the workplace surveys included assessment of all work-related psychosocial hazards based on the PRIMA-EF framework. The most assessed factors related to organizational culture and function, workload and work pace, job control, environment and equipment, and interpersonal relationships. The weakest phases of the workplace survey process were the preliminary assessment and the limited follow-up actions after the workplace survey.
The assessment of work-related psychosocial hazards is being carried out, but areas for development were also identified. Occupational health nurses consider the assessment of psychosocial hazards a part of their job, although some reported challenges and gaps in competence. The assessment varies in terms of methods used, comprehensiveness, and the overall quality of the workplace survey process. There is no previous research on occupational health nurses’ experiences and perceptions, especially regarding workplace-related activities. This study addressed this knowledge gap, but further research is needed regarding the role of occupational health nurses as well as the quality and effectiveness of workplace surveys, particularly from the perspective of psychosocial hazards.