”Naisissa on kapina” : Keskustelu feminismistä Ylioppilaslehdessä ja Aviisissa 1979–1987
Wirenius, Mikaela (2025-05-01)
”Naisissa on kapina” : Keskustelu feminismistä Ylioppilaslehdessä ja Aviisissa 1979–1987
Wirenius, Mikaela
(01.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150709
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150709
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkin, kuinka kahdessa suomalaisessa opiskelijalehdessä kirjoitetaan feminismistä vuosina 1979–1987. Tutkittavat lehdet ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema Ylioppilaslehti ja Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema Aviisi. Tutkimuksen tavoitteena on täydentää toisen aallon feminismiä käsittelevää tutkimuskenttää yliopistoyhteisöissä käydyn julkisen puheen näkökulmasta. Tutkimuksessa käsittelen sitä, millaisena liikkeen feminismiä pidetään, ja miten feministeistä kirjoitetaan. Analyysissäni käsittelen monipuolisesti aineiston sisältämiä liikkeen määritelmiä, ajan feminismiin liitettyjä teemoja, liikkeen toiminnan kuvauksia ja feministiksi identifioitumiseen liittyviä haasteita. Tutkimus on näkökulmiltaan laadullinen.
Tutkielman aineisto on kerätty Turun yliopistossa saatavilla olevista vuosikerroista. Vuosikerrat on käyty kokonaisuudessaan läpi hahmottelevalla lukutavalla. Aineisto on rajattu sanastokriteerien avulla rajattu niin, että edellytyksenä teksteille on pidetty feminismi- tai naisliikkeeseen liittyvän sanaston esiintymistä. Tutkimusmenetelmänä käytetään lähilukua, ja analyysiä tehdään tutkielmassa sisällönanalyysin ja retoriikan analyysin avulla. Lehtiä käsitellään tutkielmassa rinnakkain, yhteisenä aineistona.
Tutkimuksen kohteena on 1980-luvun vaihde ja 1980-luku, jolloin feminismi valtavirtaistui suomalaisessa yhteiskunnassa ja liikkeen toiminta laajentui. Koska lähdeaineisto eli Ylioppilaslehti ja Aviisi eivät ole feministisen järjestön julkaisemia, niiden kautta on mahdollista tarkastella liikkeen ilmenemistä suomalaisessa julkisessa puheessa. Opiskelijalehtinä ne tarjoavat esimerkiksi sanomalehtiä rajatumman kontekstin.
Tutkielman johtopäätös on, että feminismi nousi näissä lehdissä toistuvasti puheenaiheeksi, ja keskustelu siitä on moniäänistä ja sisällöiltään rikasta. Sitä sekä puolustetaan että kritisoidaan. Akateeminen konteksti näkyy eritoten siinä, että tutkimus, tiede ja tieteenkritiikki ovat huomattavia kattoteemoja, joiden yhteydessä feminismi esiintyy. Aineistosta voi löytää kuvauksia useiden feminismijärjestöjen tai -yhdistysten toiminnasta. Lehtikirjoituksissa pohditaan myös feministiksi identifioitumisen haasteita, ja tunnistetaan, kuinka feministeihin liittyy leimaavia negatiivisten stereotypioita. Tampereen ja Helsingin kontekstien välillä ei ilmene eroa siinä, kuinka paljon feminismistä kirjoitetaan, vaan molemmista lehdistä päätyi aineistoon varsin tasapuolisesti tekstejä.
Tutkielman aineisto on kerätty Turun yliopistossa saatavilla olevista vuosikerroista. Vuosikerrat on käyty kokonaisuudessaan läpi hahmottelevalla lukutavalla. Aineisto on rajattu sanastokriteerien avulla rajattu niin, että edellytyksenä teksteille on pidetty feminismi- tai naisliikkeeseen liittyvän sanaston esiintymistä. Tutkimusmenetelmänä käytetään lähilukua, ja analyysiä tehdään tutkielmassa sisällönanalyysin ja retoriikan analyysin avulla. Lehtiä käsitellään tutkielmassa rinnakkain, yhteisenä aineistona.
Tutkimuksen kohteena on 1980-luvun vaihde ja 1980-luku, jolloin feminismi valtavirtaistui suomalaisessa yhteiskunnassa ja liikkeen toiminta laajentui. Koska lähdeaineisto eli Ylioppilaslehti ja Aviisi eivät ole feministisen järjestön julkaisemia, niiden kautta on mahdollista tarkastella liikkeen ilmenemistä suomalaisessa julkisessa puheessa. Opiskelijalehtinä ne tarjoavat esimerkiksi sanomalehtiä rajatumman kontekstin.
Tutkielman johtopäätös on, että feminismi nousi näissä lehdissä toistuvasti puheenaiheeksi, ja keskustelu siitä on moniäänistä ja sisällöiltään rikasta. Sitä sekä puolustetaan että kritisoidaan. Akateeminen konteksti näkyy eritoten siinä, että tutkimus, tiede ja tieteenkritiikki ovat huomattavia kattoteemoja, joiden yhteydessä feminismi esiintyy. Aineistosta voi löytää kuvauksia useiden feminismijärjestöjen tai -yhdistysten toiminnasta. Lehtikirjoituksissa pohditaan myös feministiksi identifioitumisen haasteita, ja tunnistetaan, kuinka feministeihin liittyy leimaavia negatiivisten stereotypioita. Tampereen ja Helsingin kontekstien välillä ei ilmene eroa siinä, kuinka paljon feminismistä kirjoitetaan, vaan molemmista lehdistä päätyi aineistoon varsin tasapuolisesti tekstejä.