Työnantajan oikeus irtisanoa työsopimus yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä
Paananen, Alisa (2025-04-02)
Työnantajan oikeus irtisanoa työsopimus yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä
(02.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149091
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149091
Tiivistelmä
Yrityssaneerausmenettelyn keskeinen tavoite on yrityksen elinkelpoisen toiminnan tervehdyttäminen ja tarpeettoman konkurssin estäminen. Vaikka saneerausmenettely rakentuu sopimusten jatkuvuuden periaatteelle, on yrityssaneerauslaissa säädetty poikkeuksia, jotka mahdollistavat saneerausmenettelyssä olevalle yritykselle irtaantumisen sille epäedullisista sopimuksista, mukaan lukien työsopimuksista.
Samaan aikaan työoikeus rakentuu sopimussuhteen heikomman osapuolen, työntekijän suojelun periaatteelle, mikä näkyy erityisesti työnantajan irtisanomisoikeutta rajoittavina säännöksinä. Yrityssaneerauslain ja -menettelyn tavoitteita silmällä pitäen työsopimuslakiin on kuitenkin kirjattu työnantajan erityinen irtisanomisoikeus saneerausmenettelyn yhteydessä. Työsopimuslain 7:7:ssä säädetyin edellytyksin työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen työsopimuksen poikkeuksellista, kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Kahden kuukauden irtisanomisaikaa sovelletaan riippumatta työsuhteeseen muuten sovellettavasta irtisanomisajasta tai määräaikaisen työsopimuksen jäljellä olevasta kestosta.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä edellytyksillä yrityssaneerausmenettelyssä oleva työnantaja voi irtisanoa työntekijän työsopimuksen erityisen irtisanomisoikeuden nojalla. Tarkastelen erityistä irtisanomisoikeutta toisaalta osana työnantajan yleistä irtisanomisoikeutta ja työntekijän irtisanomissuojaa sekä toisaalta osana yrityksen tervehdyttämiseen tähtääviä insolvenssioikeudellisia saneeraustoimenpiteitä. Keskeisimpänä aineistona tutkielmassa on käytetty perinteisiä oikeuslähteitä: lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta, lainvalmisteluasiakirjoja sekä oikeuskäytäntöä.
Tutkielman lopputulosten perusteella voidaan todeta erityiselle irtisanomisoikeudelle säädetyn suhteellisen tiukat, mutta joitakin tulkinnanvaraisuuksia sisältävät soveltamisedellytykset, jotka onnistuvat tasapainottelemaan yrityssaneerauslain ja työsopimuslain toisistaan osittain poikkeavien tavoitteiden ja periaatteiden välillä kohtuullisen hyvin. Vähäisestä oikeuskäytännöstä johtuen on kuitenkin vaikeaa tehdä johtopäätöksiä siitä, miten ja kuinka paljon työntekijän työsuhdeturvaa erityisesti heikentävät soveltamisedellytykset käytännössä vaikuttavat saneerausmenettelyssä olevan työnantajan työntekijöiden asemaan. Yrityssaneerausmenettelyiden määrän ollessa jyrkässä kasvussa, saneerausmenettelyn negatiiviset vaikutukset ulottuvat kuitenkin entistä useampaan työntekijään ja heidän työsuhdeturvaansa. Jatkossa näkisinkin hyödylliseksi tutkia myös empiirisesti, kuinka paljon ja millaisissa tilanteissa erityistä irtisanomisoikeutta lisääntyvissä saneerausmenettelyissä sovelletaan.
Samaan aikaan työoikeus rakentuu sopimussuhteen heikomman osapuolen, työntekijän suojelun periaatteelle, mikä näkyy erityisesti työnantajan irtisanomisoikeutta rajoittavina säännöksinä. Yrityssaneerauslain ja -menettelyn tavoitteita silmällä pitäen työsopimuslakiin on kuitenkin kirjattu työnantajan erityinen irtisanomisoikeus saneerausmenettelyn yhteydessä. Työsopimuslain 7:7:ssä säädetyin edellytyksin työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen työsopimuksen poikkeuksellista, kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Kahden kuukauden irtisanomisaikaa sovelletaan riippumatta työsuhteeseen muuten sovellettavasta irtisanomisajasta tai määräaikaisen työsopimuksen jäljellä olevasta kestosta.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä edellytyksillä yrityssaneerausmenettelyssä oleva työnantaja voi irtisanoa työntekijän työsopimuksen erityisen irtisanomisoikeuden nojalla. Tarkastelen erityistä irtisanomisoikeutta toisaalta osana työnantajan yleistä irtisanomisoikeutta ja työntekijän irtisanomissuojaa sekä toisaalta osana yrityksen tervehdyttämiseen tähtääviä insolvenssioikeudellisia saneeraustoimenpiteitä. Keskeisimpänä aineistona tutkielmassa on käytetty perinteisiä oikeuslähteitä: lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta, lainvalmisteluasiakirjoja sekä oikeuskäytäntöä.
Tutkielman lopputulosten perusteella voidaan todeta erityiselle irtisanomisoikeudelle säädetyn suhteellisen tiukat, mutta joitakin tulkinnanvaraisuuksia sisältävät soveltamisedellytykset, jotka onnistuvat tasapainottelemaan yrityssaneerauslain ja työsopimuslain toisistaan osittain poikkeavien tavoitteiden ja periaatteiden välillä kohtuullisen hyvin. Vähäisestä oikeuskäytännöstä johtuen on kuitenkin vaikeaa tehdä johtopäätöksiä siitä, miten ja kuinka paljon työntekijän työsuhdeturvaa erityisesti heikentävät soveltamisedellytykset käytännössä vaikuttavat saneerausmenettelyssä olevan työnantajan työntekijöiden asemaan. Yrityssaneerausmenettelyiden määrän ollessa jyrkässä kasvussa, saneerausmenettelyn negatiiviset vaikutukset ulottuvat kuitenkin entistä useampaan työntekijään ja heidän työsuhdeturvaansa. Jatkossa näkisinkin hyödylliseksi tutkia myös empiirisesti, kuinka paljon ja millaisissa tilanteissa erityistä irtisanomisoikeutta lisääntyvissä saneerausmenettelyissä sovelletaan.