”No ei se aina ihan paras ole, mutta hengissä ollaan” : Nuorten opettajien työhyvinvointi ja näkemykset tulevaisuudesta opetusalalla
Vuorio, Hilla (2025-04-23)
”No ei se aina ihan paras ole, mutta hengissä ollaan” : Nuorten opettajien työhyvinvointi ja näkemykset tulevaisuudesta opetusalalla
Vuorio, Hilla
(23.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149429
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149429
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää nuorten opettajien työhyvinvointikokemuksia ja näkemyksiä tulevaisuudesta opetusalalla. Erityisesti korona-aikana ja sen jälkeen julkisessa keskustelussa on ollut pinnalla opettajien työhyvinvointi ja jaksamisen haasteet. Erilaiset yhteiskunnalliset muutokset muuttavat jatkuvasti työelämää ja sen oppimisvaatimuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan nimenomaan nuorten opettajien työhyvinvointia, koska halutaan selvittää, mitkä työn ominaisuudet vaikuttavat uran alkuvaiheilla työhyvinvointiin ja näkemyksiin siitä, haluaako tulevaisuudessakin toimia opettajana. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tarkastelemaan työn ominaisuuksia, jotka joko edistävät tai heikentävät nuorten opettajien työhyvinvointia. Tähän hyödynnettiin Demeroutin ja kumppaneiden (2001) työn vaatimusten ja voimavarojen mallia, jonka mukaan työstä riippumatta työn ominaisuudet voidaan jakaa hyvinvointia edistäviin voimavaroihin ja hyvinvointia heikentäviin vaatimuksiin.
Tutkimuksessa selvitetään, millainen on nuorten opettajien työhyvinvoinnin tila ja miten heidän siirtymänsä opinnoista työelämään on sujunut. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään siihen, mitä työhyvinvointia edistäviä voimavaroja ja hyvinvointia heikentäviä vaatimuksia nuorten opettajien työssä esiintyy. Viimeiseksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia tulevaisuuden näkymiä nuorilla opettajilla on opetusalalla. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä alle viisi vuotta opettajana työskennellyttä alle 30-vuotiasta opettajaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Aineisto analysointiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen. Aineistosta löydettiin neljä teemaa: nuorten opettajien siirtymä työelämään ja työhyvinvoinnin tila, työhyvinvointia heikentävät työn vaatimukset, työhyvinvointia edistävät työn voimavarat sekä opetusalan ja työuran tulevaisuudennäkymät nuorten opettajien kokemana.
Tutkimustulokset osoittavat, että nuorten opettajien työhyvinvoinnin tila on kohtuullisen hyvä, vaikka työssä esiintyykin ajoittain kuormittavampia ajanjaksoja. Työuran alkuun ja hyvinvointikokemuksiin vaikuttaa se, miten opintojen aikaiset odotukset työelämästä vastaavat todellisuutta sekä se, miten opinnot valmistavat tulevia opettajia työelämään. Tutkimuksessa havaittiin erilaisia työn vaatimuksia ja voimavaroja. Opettajan työssä työhyvinvointiin merkittävimmin ovat yhteydessä niin positiivisesti kuin negatiivisesti kuitenkin psyykkiset ja sosiaaliset työn ominaisuudet, johtuen työn luonteesta. Nuoret opettajat uskoivat työskentelevänsä opettajan myös tulevaisuudessa, mutta näkemyksiä heräsi myös alanvaihdosta ja uudelleenkouluttautumisesta. Tutkimus osoittaa, että nuorten opettajien työhyvinvointi on tärkeä huomioida työyhteisössä, erityisesti alan veto- ja pitovoiman näkökulmasta. Nuoria opettajia tulisi valmistaa työelämään siirtymiseen ja työn vaatimuksien kohtaamiseen jo yliopisto-opintojen aikana. Nuorten opettajien työhyvinvointiin panostaminen edesauttaa sitä, että tulevaisuudessakin lapsia ja nuoria opettavat työssään viihtyvät ja hyvinvoivat opettajat.
Tutkimuksessa selvitetään, millainen on nuorten opettajien työhyvinvoinnin tila ja miten heidän siirtymänsä opinnoista työelämään on sujunut. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään siihen, mitä työhyvinvointia edistäviä voimavaroja ja hyvinvointia heikentäviä vaatimuksia nuorten opettajien työssä esiintyy. Viimeiseksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia tulevaisuuden näkymiä nuorilla opettajilla on opetusalalla. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä alle viisi vuotta opettajana työskennellyttä alle 30-vuotiasta opettajaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Aineisto analysointiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen. Aineistosta löydettiin neljä teemaa: nuorten opettajien siirtymä työelämään ja työhyvinvoinnin tila, työhyvinvointia heikentävät työn vaatimukset, työhyvinvointia edistävät työn voimavarat sekä opetusalan ja työuran tulevaisuudennäkymät nuorten opettajien kokemana.
Tutkimustulokset osoittavat, että nuorten opettajien työhyvinvoinnin tila on kohtuullisen hyvä, vaikka työssä esiintyykin ajoittain kuormittavampia ajanjaksoja. Työuran alkuun ja hyvinvointikokemuksiin vaikuttaa se, miten opintojen aikaiset odotukset työelämästä vastaavat todellisuutta sekä se, miten opinnot valmistavat tulevia opettajia työelämään. Tutkimuksessa havaittiin erilaisia työn vaatimuksia ja voimavaroja. Opettajan työssä työhyvinvointiin merkittävimmin ovat yhteydessä niin positiivisesti kuin negatiivisesti kuitenkin psyykkiset ja sosiaaliset työn ominaisuudet, johtuen työn luonteesta. Nuoret opettajat uskoivat työskentelevänsä opettajan myös tulevaisuudessa, mutta näkemyksiä heräsi myös alanvaihdosta ja uudelleenkouluttautumisesta. Tutkimus osoittaa, että nuorten opettajien työhyvinvointi on tärkeä huomioida työyhteisössä, erityisesti alan veto- ja pitovoiman näkökulmasta. Nuoria opettajia tulisi valmistaa työelämään siirtymiseen ja työn vaatimuksien kohtaamiseen jo yliopisto-opintojen aikana. Nuorten opettajien työhyvinvointiin panostaminen edesauttaa sitä, että tulevaisuudessakin lapsia ja nuoria opettavat työssään viihtyvät ja hyvinvoivat opettajat.