Koulukuraattorin työhön kohdistuvat odotukset : sisällönanalyysi oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistuksen valmisteluasiakirjoista
Torkko, Jenni (2025-05-05)
Koulukuraattorin työhön kohdistuvat odotukset : sisällönanalyysi oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistuksen valmisteluasiakirjoista
(05.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150051
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150051
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan koulukuraattorin työtä lainvalmisteluprosessin kontekstissa. Koulukuraattorin työ on näyttäytynyt koko olemassaoloaikansa vaihtelevana ja työn kelpoisuusvaatimuksia on muutettu lainsäädännössä useaan kertaan. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, millaista kuvaa kuraattorin työstä rakennetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen annetuissa lausunnoissa. Tutkielman viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi. Tavoitteena on tuottaa lisää tietoa kuraattorin työstä. Tutkielmaa taustoittava teoriaosa käsittelee koulun sosiaalityön historiaa ja nykyhetkeä sekä opiskeluhuoltoa kuraattorin toimintaympäristönä.
Tutkielmassa aineistona käytettiin hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta lausuntokierroksella 27.5.-24.6.2021 annettuja lausuntoja Nämä lausunnot jaettiin kahteen ryhmään suppean ja laajan pätevyyden kannattajiin sen mukaan kannatetaanko niissä kuraattorin kelpoisuudeksi sosiaalihuollon ammattihenkilön kelpoisuutta vai laajempaa kelpoisuutta. Lausunnot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymykseen: Millaisia odotuksia koulukuraattoreiden työtä kohtaan asetetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutoksesta käydyssä keskustelussa?
Analyysin perusteella kuraattorin työlle asetetaan ristiriitaisia odotuksia. Laajan pätevyyden kannattajat odottavat kuraattorilta moninaista asiantuntijuutta ja mukautumista erilaisiin tarpeisiin. Kuraattorin odotetaan tuntevan koulu ympäristönä ja suuntautuvan ennaltaehkäisevään yhteisötyöhön. Sosiaalialan osaamista odotetaan, mutta sitä ei nosteta keskeiseksi osa-alueeksi. Laajan pätevyyden kannattajista poiketen suppean pätevyyden kannattajat odottavat kuraattorilta sosiaalihuollon asiantuntijuutta, jonka he liittävät opiskeluhuollossa tarvittavaan osaamiseen. Suppean pätevyyden kannattajat odottavat, että kuraattori tuo oppilaitokseen sosiaalihuollon osaamista ja osaa toimia osana palvelujärjestelmää. Kuraattoripalvelun odotetaan olevan eettisesti kestävää ja ennaltaehkäisyyn suuntautunutta.
Tulosten perusteella kuraattorin ammatti lainvalmistelun kontekstissa näyttäytyy moninaisena ja sen määrittelyistä ei ole yksimielisyyttä. Erityisesti kuraattorin työssä tarvittavan osaamisen ja asiantuntijuuden yhdistämistä sosiaalityöhön sekä kannatetaan, että vastustetaan. Kuraattorin rooli opiskeluhuollossa ei ole vakiintunut, jolloin se näyttäytyy neuvoteltavissa olevana ja alttiina erilaisten intressien ohjaamille odotuksille.
Tutkielmassa aineistona käytettiin hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta lausuntokierroksella 27.5.-24.6.2021 annettuja lausuntoja Nämä lausunnot jaettiin kahteen ryhmään suppean ja laajan pätevyyden kannattajiin sen mukaan kannatetaanko niissä kuraattorin kelpoisuudeksi sosiaalihuollon ammattihenkilön kelpoisuutta vai laajempaa kelpoisuutta. Lausunnot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymykseen: Millaisia odotuksia koulukuraattoreiden työtä kohtaan asetetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutoksesta käydyssä keskustelussa?
Analyysin perusteella kuraattorin työlle asetetaan ristiriitaisia odotuksia. Laajan pätevyyden kannattajat odottavat kuraattorilta moninaista asiantuntijuutta ja mukautumista erilaisiin tarpeisiin. Kuraattorin odotetaan tuntevan koulu ympäristönä ja suuntautuvan ennaltaehkäisevään yhteisötyöhön. Sosiaalialan osaamista odotetaan, mutta sitä ei nosteta keskeiseksi osa-alueeksi. Laajan pätevyyden kannattajista poiketen suppean pätevyyden kannattajat odottavat kuraattorilta sosiaalihuollon asiantuntijuutta, jonka he liittävät opiskeluhuollossa tarvittavaan osaamiseen. Suppean pätevyyden kannattajat odottavat, että kuraattori tuo oppilaitokseen sosiaalihuollon osaamista ja osaa toimia osana palvelujärjestelmää. Kuraattoripalvelun odotetaan olevan eettisesti kestävää ja ennaltaehkäisyyn suuntautunutta.
Tulosten perusteella kuraattorin ammatti lainvalmistelun kontekstissa näyttäytyy moninaisena ja sen määrittelyistä ei ole yksimielisyyttä. Erityisesti kuraattorin työssä tarvittavan osaamisen ja asiantuntijuuden yhdistämistä sosiaalityöhön sekä kannatetaan, että vastustetaan. Kuraattorin rooli opiskeluhuollossa ei ole vakiintunut, jolloin se näyttäytyy neuvoteltavissa olevana ja alttiina erilaisten intressien ohjaamille odotuksille.