Elisabetin identiteetin rakentuminen Helvi Hämäläisen sivistyneistöromaanissa Kadotettu puutarha
Kaipaala, Heidi (2025-05-19)
Elisabetin identiteetin rakentuminen Helvi Hämäläisen sivistyneistöromaanissa Kadotettu puutarha
(19.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150198
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150198
Tiivistelmä
Tutkimukseni kohteena on Helvi Hämäläisen sivistyneistöromaani vuodelta 1951 Kadotettu puutarha, joka julkaistiin vasta vuonna 1995. Helvi Hämäläinen kuvaa sivistyneistöromaaneissaan 1930- ja -40-luvun suomalaista sivistyneistöä, jota romaaneissa edustaa kaksi avioparia. Henkilöistä tohtori ja hänen vaimonsa, Elisabet, kuuluvat myös kulttuuriporvaristoon. Tohtori ja hänen vaimonsa Elisabet kieltävät henkisyyttä korostavassa elämäntavassaan ruumiillisuuden ja tunteet sekä vitalistiset arvot, mikä ilmenee kaksinaismoralistisuutena ja elämäntavan valheellisuutena.
Tutkin työssäni, miten Elisabetin identiteetti rakentuu ja kehittyy siihen kohdistuvien muutospaineiden alaisuudessa Helvi Hämäläisen sivistyneistöromaanien jälkimmäisessä osassa, Kadotetussa puutarhassa. Selvitän työssäni mikä on ruumiillisuuden, seksuaalisuuden ja tohtorin ja Elisabetin parisuhteessa ilmenevien tunteiden merkitys Elisabetin identiteetin rakentumisessa. Kytken Elisabetin identiteetin ja subjektiuden nimenomaan Elisabetin edustaman aikakauden kontekstiin. Kadotetussa puutarhassa sivistyneistön ja kulttuuriporvariston henkisyyttä korostava elämäntapa joutuu ristiriitaan uusien vitalististen arvojen ja toisaalta myös toisen maailmansodan edustaman ruumiillisuuteen liittyvän raadollisuuden kanssa.
Tutkin myös, millä tavoin patriarkaatin valta vaikuttaa Elisabetin identiteetin rakentumiseen ja miten Elisabet naisena käyttää valtaa aviomiehensä, tohtorin edustaman patriarkaatin vallan sisällä. Elisabetin identiteetin kannalta keskeinen on myös kansallinen kulttuuri ja sen muokkaama Elisabetin edustama isänmaallisuus, laajemmin 1930-luvun kulttuurinen ilmapiiri, jossa keskeisenä vaikutti myös vitalismi, elämää painottava filosofia.
Kiinnitän tutkimuksessani huomiota myös Hämäläisen Kadotetussa puutarhassa käyttämään kerrontaan, jonka kannalta keskeinen keino on ironia ja psykokerronnan käyttö. Psykokerronnan kautta Hämäläisen kertoja tuo esiin henkilöhahmojen sisäistä puhetta. Myös Hämäläisen romaanissaan käyttämät, erityisesti luontoon liittyvät metaforat ja vertaukset ovat kerronnan kannalta keskeisiä. Ne ilmentävät naisen suhdetta luontoon.
Tutkimuksen teoreettinen kehys liittyy identiteettiä koskevaan tutkimukseen ja feministiseen tutkimukseen. Hyödynnän Stuart Hallin näkemyksiä identiteetistä. Feminististä tutkimusta hyödynnän erityisesti käsitellessäni naisen subjektiutta, seksuaalisuutta ja ruumista.
Tutkin työssäni, miten Elisabetin identiteetti rakentuu ja kehittyy siihen kohdistuvien muutospaineiden alaisuudessa Helvi Hämäläisen sivistyneistöromaanien jälkimmäisessä osassa, Kadotetussa puutarhassa. Selvitän työssäni mikä on ruumiillisuuden, seksuaalisuuden ja tohtorin ja Elisabetin parisuhteessa ilmenevien tunteiden merkitys Elisabetin identiteetin rakentumisessa. Kytken Elisabetin identiteetin ja subjektiuden nimenomaan Elisabetin edustaman aikakauden kontekstiin. Kadotetussa puutarhassa sivistyneistön ja kulttuuriporvariston henkisyyttä korostava elämäntapa joutuu ristiriitaan uusien vitalististen arvojen ja toisaalta myös toisen maailmansodan edustaman ruumiillisuuteen liittyvän raadollisuuden kanssa.
Tutkin myös, millä tavoin patriarkaatin valta vaikuttaa Elisabetin identiteetin rakentumiseen ja miten Elisabet naisena käyttää valtaa aviomiehensä, tohtorin edustaman patriarkaatin vallan sisällä. Elisabetin identiteetin kannalta keskeinen on myös kansallinen kulttuuri ja sen muokkaama Elisabetin edustama isänmaallisuus, laajemmin 1930-luvun kulttuurinen ilmapiiri, jossa keskeisenä vaikutti myös vitalismi, elämää painottava filosofia.
Kiinnitän tutkimuksessani huomiota myös Hämäläisen Kadotetussa puutarhassa käyttämään kerrontaan, jonka kannalta keskeinen keino on ironia ja psykokerronnan käyttö. Psykokerronnan kautta Hämäläisen kertoja tuo esiin henkilöhahmojen sisäistä puhetta. Myös Hämäläisen romaanissaan käyttämät, erityisesti luontoon liittyvät metaforat ja vertaukset ovat kerronnan kannalta keskeisiä. Ne ilmentävät naisen suhdetta luontoon.
Tutkimuksen teoreettinen kehys liittyy identiteettiä koskevaan tutkimukseen ja feministiseen tutkimukseen. Hyödynnän Stuart Hallin näkemyksiä identiteetistä. Feminististä tutkimusta hyödynnän erityisesti käsitellessäni naisen subjektiutta, seksuaalisuutta ja ruumista.