Nuoret läheiset vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien varjossa : Nuorten kokemukset ja toiveet läheisille tarjotun tuen kehittämiseksi

Abstract

Vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma muodostaa riskin nuoren läheisen hyvinvoinnille. Suomessa nuorten läheisten kokemaa kuormitusta ja avun saamista on tutkittu varsin vähän, joten on tärkeää selvittää, millaisessa asemassa nuoret läheiset ovat palvelujärjestelmässä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien yleisyys, hyvinvointivaikutukset läheisiin sekä vaikeiden kokemusten yhteiskunnalliset riskit lisäävät tutkimuksen merkitystä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin haastattelututkimuksen keinoin nuorten läheisten kokemuksia hyvinvoinnista, hoivaroolista ja palveluista sekä toiveita palveluihin ja kohtaamiseen liittyen. Painotus oli vahvemmin palvelukokemuksissa sekä toiveissa. Aineisto muodostui seitsemästä etänä toteutetusta teemahaastattelusta, joissa käsiteltiin lapsuutta ja nuoruutta, nykyhetkeä, hoivaajuutta, palvelukokemuksia sekä toiveita palveluista ja kohtaamisesta. Haastateltavat olivat 20–26-vuotiaita nuoria aikuisia, joiden vanhemmalla tai molemmilla vanhemmilla on joko mielenterveys- tai päihdeongelma tai jopa molemmat. Haastateltavat tavoitettiin FinFamin Huolenkantajat-toiminnan sekä sosiaalisen median alustan kautta jaetun tutkimuskutsun avulla. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia sekä teemoittelua käyttäen. Tulokset osoittavat, että vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma horjuttaa nuorten läheisten koettua hyvinvointia. Merkittävimpiä hyvinvointivaikutuksia olivat mielenterveyden kuormittuminen, väsymys ja unettomuus, perheen hajoaminen tai etäiset perhesuhteet, identiteetin kehityksen ongelmat, luottamusongelmat sekä pelko leimatuksi joutumisesta. Lisäksi vanhemman sairastuminen oli yhteydessä hoivaroolin muodostumiseen. Tulosten mukaan nuorilla läheisillä oli kielteisiä palvelukokemuksia sekä kohtaamattomuuden kokemuksia. Tietämättömyyttä palveluista esiintyi runsaasti. Kaikki saatu apu oli kuitenkin tärkeää nuorille läheisille. Palvelumuodoista keskusteluapu ja vertaistuki korostuivat merkittävimpinä myönteisinä kokemuksina. Nuorilla läheisillä oli myös monia toiveita palveluihin ja kohtaamiseen liittyen. Erityisesti palveluiden suuntaaminen läheisille, matalan kynnyksen palvelut, keskusteluapu ja vertaistuki, riittävät resurssit sekä ammattilaisten yhteistyö saivat kannatusta. Nuoret läheiset toivoivat kohtaamisen olevan yksilöllinen ja aito sekä luottamusta luova. Nuoret läheiset korostivat, että huoli pitäisi ottaa vakavasti eikä avun saaminen saisi jäädä oman aktiivisuuden varaan. Tulosten perusteella nuorten läheisten tukeminen ei ole vielä riittävällä tasolla. Läheisen rooli on kuormittava ja ulottaa vaikutuksensa laajalle, joten se tulisi ymmärtää apua tarjotessa sekä avun tarpeen selvittelyssä. Avun tarjoaminen on tärkeää nimenomaan pitkäaikaisten ja moninaisten vaikutusten vuoksi. Erityisesti keskusteluapuun ja ammattilaisten kohtaamisen taitoihin panostaminen voisi olla merkittävä askel nuorten läheisten auttamisessa. Lisäksi matalan kynnyksen palveluiden tarjoamiseen tulisi panostaa. Nuorten läheisten hyvinvointi ja avuntarpeet nousevat agendalle vain, kun teemasta puhutaan enemmän ja sille annetaan painoarvoa. Myös nuorta hoivaajuutta tulisi ymmärtää, ja tietoisuutta siitä lisätä. Lapsiin ja nuoriin panostaminen voi olla sijoitus tulevaisuuteen yhteiskunnallisella tasolla, joten epätoivottuihin kehityskulkuihin olisi tärkeää puuttua oikea-aikaisesti.