Väittämistaakan ja prosessiekonomian merkitys asuin- ja kiinteistökauppa- sekä urakkariidoissa
Massa, Linnea (2025-05-19)
Väittämistaakan ja prosessiekonomian merkitys asuin- ja kiinteistökauppa- sekä urakkariidoissa
(19.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149655
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052149655
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee väittämistaakan ja prosessiekonomian merkitystä asuin- ja kiinteistökauppariidoissa sekä urakkariidoissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten väittämistaakkaa, asiantuntijalausuntoja ja hyvää rakennustapaa tulisi käsitellä haastehakemuksissa ja vastauksissa, jotta oikeudenkäyntimenettely olisi tehokas ja oikeudenmukainen. Tutkielmassa tarkastellaan myös asiantuntijoiden roolia ja hyvän rakennustavan soveltamista oikeudenkäynneissä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin lainopillista tutkimusta, jossa hyödynnettiin lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Keskeisiä lähteitä olivat muun muassa oikeudenkäymiskaari, korkeimman oikeuden ratkaisut sekä aiheeseen liittyvä kirjallisuus. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti haastehakemusten ja vastausten laatimista, asiantuntijalausuntojen käyttöä sekä hyvän rakennustavan huomioon ottamista oikeudenkäynneissä.
Tutkielma osoittaa, että väittämistaakan asianmukainen täyttäminen on keskeistä oikeudenkäynnin tehokkuuden kannalta. Selkeät ja ytimekkäät haastehakemukset sekä vastaukset vähentävät tuomioistuimen kuormitusta ja edistävät prosessin sujuvuutta. Asiantuntijalausunnoilla on merkittävä rooli rakennusalan riidoissa, ja niiden puolueettomuutta ja luotettavuutta voidaan parantaa käyttämällä tuomioistuimen määräämiä asiantuntijoita. Vaikka tuomioistuimen on otettava hyvä rakennustapa huomioon viran puolesta, siihen tulisi kuitenkin viitata erikseen haastehakemuksessa tai vastauksessa, jotta se otetaan riittävällä painoarvolla huomioon.
Tutkielman johtopäätöksen mukaan oikeudenkäynnin tehokkuutta voidaan parantaa keskittymällä oleellisiin seikkoihin, välttämällä turhaa todistelua ja hyödyntämällä asiantuntijalausuntoja sekä hyvää rakennustapaa. Lisäksi tuomioistuimen tulisi käyttää kyselyoikeuttaan varovaisesti epäselvyyksien selvittämiseksi, mutta liiallinen aktiivisuus voi puolestaan heikentää vastaajan oikeusturvaa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin lainopillista tutkimusta, jossa hyödynnettiin lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Keskeisiä lähteitä olivat muun muassa oikeudenkäymiskaari, korkeimman oikeuden ratkaisut sekä aiheeseen liittyvä kirjallisuus. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti haastehakemusten ja vastausten laatimista, asiantuntijalausuntojen käyttöä sekä hyvän rakennustavan huomioon ottamista oikeudenkäynneissä.
Tutkielma osoittaa, että väittämistaakan asianmukainen täyttäminen on keskeistä oikeudenkäynnin tehokkuuden kannalta. Selkeät ja ytimekkäät haastehakemukset sekä vastaukset vähentävät tuomioistuimen kuormitusta ja edistävät prosessin sujuvuutta. Asiantuntijalausunnoilla on merkittävä rooli rakennusalan riidoissa, ja niiden puolueettomuutta ja luotettavuutta voidaan parantaa käyttämällä tuomioistuimen määräämiä asiantuntijoita. Vaikka tuomioistuimen on otettava hyvä rakennustapa huomioon viran puolesta, siihen tulisi kuitenkin viitata erikseen haastehakemuksessa tai vastauksessa, jotta se otetaan riittävällä painoarvolla huomioon.
Tutkielman johtopäätöksen mukaan oikeudenkäynnin tehokkuutta voidaan parantaa keskittymällä oleellisiin seikkoihin, välttämällä turhaa todistelua ja hyödyntämällä asiantuntijalausuntoja sekä hyvää rakennustapaa. Lisäksi tuomioistuimen tulisi käyttää kyselyoikeuttaan varovaisesti epäselvyyksien selvittämiseksi, mutta liiallinen aktiivisuus voi puolestaan heikentää vastaajan oikeusturvaa.