”Kaipaan maata, saada paneutua levolle siihen, tulla maaksi, vasta se on lepo ihmiselle.” : Arki-, luonto- ja sukupuoli-idyllit ja epäidyllit Eeva Kilven Naisen päiväkirjassa (1978)
Kirvelä, Matilda (2025-05-19)
”Kaipaan maata, saada paneutua levolle siihen, tulla maaksi, vasta se on lepo ihmiselle.” : Arki-, luonto- ja sukupuoli-idyllit ja epäidyllit Eeva Kilven Naisen päiväkirjassa (1978)
(19.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150090
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150090
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani Eeva Kilven (s. 1928) päiväkirjaromaania Naisen päiväkirja (1978) siitä näkökulmasta, miten idylli ja idyllin ulkopuolinen näyttäytyvät teoksessa ja millainen suhde näiden kahden välillä on. Idylliä tarkastellessani kysyn, mistä se rakentuu ja miten Naisen päiväkirjan kirjoittajaksi kutsumani minäkertoja rakentaa omaehtoista idylliään kirjoittamisensa avulla. Idyllin ulkopuolista tutkiessani kysyn puolestaan, miten tämä ulkopuolinen vaikuttaa kirjoittajan omaan idylliin eli miten esimerkiksi yhteiskunnan aiheuttamat paineet suhteutuvat siihen.
Hyödynnän tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä etenkin utopismin ja uudelleenkuvittelun käsitteitä havainnollistamaan idyllien tarkastelua ja niiden unelmointiin sekä kirjoittamiseen perustuvaa luonnetta. Idyllistä rakentuu tutkimuksessani tapa tarkastella sitä, millaisena kirjoittaja paremman maailman näkee ja miten hän sitä päiväkirjansa kirjoittamisen avulla rakentaa arjen, sukupuolen ja ei-inhimillisen näkökulmasta. Hyödynnän tutkielmassa feminististä ja ekokriittistä tutkimusta ja tarkastelen sukupuolen ja ei-inhimillisen kytköksiä myös ekofeministisestä näkökulmasta. Idyllin ulkopuolista havainnollistan Martin Heideggerin käsitteellä heitteisyys, jota käytän tutkielmassani kuvaamaan sitä, miten kirjoittaja uudelleenkuvittelee idylliä tietyistä rajallisista ja yhteiskunnallisista lähtökohdista.
Esitän tutkimuksessani, että kirjoittajan oma, ennen kaikkea henkilökohtaisuuteen perustuva idylli ja heitteinen epäidylli ovat tiiviissä suhteessa toisiinsa. Näiden kahden limittäisyyttä havainnollistan ei kenenkään maan käsitettä soveltamalla, ja peilaankin teosta osin sotienjälkeiseen modernismiin. Totean tutkielmassani, että idylli ja epäidylli ovat tiiviissä, osin ristiriitaisessa ja toisaalta taas toisiinsa limittyvässä suhteessa, jossa kirjoittaja elää ja uudelleenkuvittelee.
Hyödynnän tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä etenkin utopismin ja uudelleenkuvittelun käsitteitä havainnollistamaan idyllien tarkastelua ja niiden unelmointiin sekä kirjoittamiseen perustuvaa luonnetta. Idyllistä rakentuu tutkimuksessani tapa tarkastella sitä, millaisena kirjoittaja paremman maailman näkee ja miten hän sitä päiväkirjansa kirjoittamisen avulla rakentaa arjen, sukupuolen ja ei-inhimillisen näkökulmasta. Hyödynnän tutkielmassa feminististä ja ekokriittistä tutkimusta ja tarkastelen sukupuolen ja ei-inhimillisen kytköksiä myös ekofeministisestä näkökulmasta. Idyllin ulkopuolista havainnollistan Martin Heideggerin käsitteellä heitteisyys, jota käytän tutkielmassani kuvaamaan sitä, miten kirjoittaja uudelleenkuvittelee idylliä tietyistä rajallisista ja yhteiskunnallisista lähtökohdista.
Esitän tutkimuksessani, että kirjoittajan oma, ennen kaikkea henkilökohtaisuuteen perustuva idylli ja heitteinen epäidylli ovat tiiviissä suhteessa toisiinsa. Näiden kahden limittäisyyttä havainnollistan ei kenenkään maan käsitettä soveltamalla, ja peilaankin teosta osin sotienjälkeiseen modernismiin. Totean tutkielmassani, että idylli ja epäidylli ovat tiiviissä, osin ristiriitaisessa ja toisaalta taas toisiinsa limittyvässä suhteessa, jossa kirjoittaja elää ja uudelleenkuvittelee.