Covid-19-rokotus sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin kohdistuvana velvoitteena
Kenttä, Sonja (2025-05-19)
Covid-19-rokotus sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin kohdistuvana velvoitteena
(19.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150078
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150078
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on vuonna 2022 voimassa ollut tartuntatautilain 48 a § ja sen ilmaisema sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin kohdistuva covid-19-rokotetta koskeva edellytys. Lain nojalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joihin liittyi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski riskiryhmään kuuluville asiakkaille ja potilaille sai vain erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla ei ole rokotussuojaa covid-19 tautia vastaan. Väliaikainen pandemian kontekstissa säädetty lainkohta herätti julkisuudessa kiivasta keskustelua ja mediassa säännökseen viitattiin useasti myös “pakkorokotuksena”. Tutkimuksen tavoitteena on erityisesti selventää rokotevelvoitteen oikeudellista luonnetta työntekijän näkökulmasta sekä tarkastella säännöksen vaikutuksia työntekijän oikeudelliseen asemaan.
Tutkimusmenetelmä on lainopillinen ja tarkoituksena on selvittää tartuntatautilain 48 a §:n tulkintaa ja sen taustalla olevia oikeudellisia perusteita ja systematiikkaa. Työntekijöihin kohdistuvana velvoitteena rokotussuojaa koskeva edellytys liittyy kiistatta kiinteästi henkilöstön perusoikeuksiin, mikä korostaa sääntelyn välttämättömyyden, oikeasuhtaisuuden ja perusoikeusarvioinnin merkitystä. Tutkimuksen lähdeaineistona on hyödynnetty erityisesti lain valmistelumateriaalia sekä ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytäntöä säännöstä koskien.
Tutkimus osoittaa, että sääntelyn taustalla vaikuttavana keskeisenä tavoitteena on väestön terveyden suojaaminen ja julkisen vallan velvollisuus edistää väestön terveyttä. Päämääriä voidaan pitää myös valtiosääntöoikeudelliselta kannalta erittäin painavana perusteena myös perusoikeuksiin puuttumiselle. Toistaiseksi voimassa olevan tartuntatautilain 48 §:n rinnalla kyseessä ei ollut luonteeltaan kokonaan uudenlainen velvoite, mutta velvoitetta voidaan pitää työntekijän kannalta pidemmälle menevänä säännöksen mahdollistamien työntekijään kohdistuvien työoikeudellisten seuraamusten vuoksi. Kyse ei kuitenkaan ollut henkilöstölle pakollisesta rokotteesta.
Tutkimusmenetelmä on lainopillinen ja tarkoituksena on selvittää tartuntatautilain 48 a §:n tulkintaa ja sen taustalla olevia oikeudellisia perusteita ja systematiikkaa. Työntekijöihin kohdistuvana velvoitteena rokotussuojaa koskeva edellytys liittyy kiistatta kiinteästi henkilöstön perusoikeuksiin, mikä korostaa sääntelyn välttämättömyyden, oikeasuhtaisuuden ja perusoikeusarvioinnin merkitystä. Tutkimuksen lähdeaineistona on hyödynnetty erityisesti lain valmistelumateriaalia sekä ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytäntöä säännöstä koskien.
Tutkimus osoittaa, että sääntelyn taustalla vaikuttavana keskeisenä tavoitteena on väestön terveyden suojaaminen ja julkisen vallan velvollisuus edistää väestön terveyttä. Päämääriä voidaan pitää myös valtiosääntöoikeudelliselta kannalta erittäin painavana perusteena myös perusoikeuksiin puuttumiselle. Toistaiseksi voimassa olevan tartuntatautilain 48 §:n rinnalla kyseessä ei ollut luonteeltaan kokonaan uudenlainen velvoite, mutta velvoitetta voidaan pitää työntekijän kannalta pidemmälle menevänä säännöksen mahdollistamien työntekijään kohdistuvien työoikeudellisten seuraamusten vuoksi. Kyse ei kuitenkaan ollut henkilöstölle pakollisesta rokotteesta.