Globalisaation, EU-jäsenyyden ja tietoverkkojen vaikutus huumausainerikollisuuteen Suomessa 1990–2020 viranomaisten näkökulmasta
Räty, Kirsikka (2025-05-13)
Globalisaation, EU-jäsenyyden ja tietoverkkojen vaikutus huumausainerikollisuuteen Suomessa 1990–2020 viranomaisten näkökulmasta
(13.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052251127
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052251127
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan huumausainerikollisuuden kehitystä Suomessa vuosina 1990–2020 yhteiskunnallisessa kontekstissaan, erityisesti viranomaisten näkökulmasta. Tutkimuksen lähtökohtana on havainto siitä, että huumausainerikollisuus on kasvanut ja monimuotoistunut merkittävästi tarkastelujakson aikana, ja sen taustalla vaikuttavat globalisaatio, Euroopan unionin jäsenyys sekä digitaalisten tietoverkkojen kehitys.
Tutkimuksessa hyödynnetään laadullista sisällönanalyysiä ja tapaustutkimuksen menetelmiä, ja se pohjautuu viranomaisten ja asiantuntijoiden tuottamiin dokumentteihin, raportteihin sekä ajankohtaisiin lehtikirjoituksiin.
Tutkielman tavoitteena on kuvata, miten huumausainerikollisuuden muotoja ja laajuutta on Suomessa tulkittu ja käsitelty viranomaistasolla, ja miten näihin tulkintoihin ovat vaikuttaneet yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset. Tutkimuksen keskeisenä tutkimuskysymyksenä on, millä tavoin globalisaatio, EU-jäsenyys ja informaatioteknologian kehitys ovat vaikuttaneet huumausainerikollisuuden ilmenemismuotoihin ja viranomaistoimintaan. Apukysymysten avulla tarkennetaan, miten viranomaisten käsitykset ja tulkinnat ilmiöstä ovat muuttuneet tarkastelujakson aikana.
Tutkielma ei keskity yksittäisiin huumausaineisiin tai käyttäjäryhmiin, vaan tarkastelee ilmiötä kokonaisvaltaisesti yhteiskunnallisena ja poliittisena haasteena. Työ tarjoaa lukijalle syvällisen katsauksen siihen, miten huumausainerikollisuus on muodostunut osaksi suomalaista rikollisuus- ja turvallisuuspoliittista keskustelua sekä millaisia muutoksia sen torjuntaan liittyvässä viranomaistoiminnassa on tapahtunut kolmen vuosikymmenen aikana.
Tutkimuksessa hyödynnetään laadullista sisällönanalyysiä ja tapaustutkimuksen menetelmiä, ja se pohjautuu viranomaisten ja asiantuntijoiden tuottamiin dokumentteihin, raportteihin sekä ajankohtaisiin lehtikirjoituksiin.
Tutkielman tavoitteena on kuvata, miten huumausainerikollisuuden muotoja ja laajuutta on Suomessa tulkittu ja käsitelty viranomaistasolla, ja miten näihin tulkintoihin ovat vaikuttaneet yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset. Tutkimuksen keskeisenä tutkimuskysymyksenä on, millä tavoin globalisaatio, EU-jäsenyys ja informaatioteknologian kehitys ovat vaikuttaneet huumausainerikollisuuden ilmenemismuotoihin ja viranomaistoimintaan. Apukysymysten avulla tarkennetaan, miten viranomaisten käsitykset ja tulkinnat ilmiöstä ovat muuttuneet tarkastelujakson aikana.
Tutkielma ei keskity yksittäisiin huumausaineisiin tai käyttäjäryhmiin, vaan tarkastelee ilmiötä kokonaisvaltaisesti yhteiskunnallisena ja poliittisena haasteena. Työ tarjoaa lukijalle syvällisen katsauksen siihen, miten huumausainerikollisuus on muodostunut osaksi suomalaista rikollisuus- ja turvallisuuspoliittista keskustelua sekä millaisia muutoksia sen torjuntaan liittyvässä viranomaistoiminnassa on tapahtunut kolmen vuosikymmenen aikana.