Kohti osallistavampaa vesienhallintaa : naiset rauhan rakentajina ja veteen liittyvien konfliktien ratkaisijoina
Olin, Sofia (2025-05-06)
Kohti osallistavampaa vesienhallintaa : naiset rauhan rakentajina ja veteen liittyvien konfliktien ratkaisijoina
(06.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052251109
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052251109
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten vesienhallintaa voidaan kehittää osallistavammaksi eli inklusiivisemmaksi. Tutkielmassa tarkastellaan vesienhallinnan, vesidiplomatian ja rauhanrakentamisen sukupuolittuneisuutta, minkä vuoksi tutkielman erityisenä fokuksena on naisten mahdollisuudet osallistua veteen liittyvään päätöksentekoon. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan naisten roolia rauhan rakentajina veteen liittyvissä konflikteissa. Veden, sanitaation ja hygienian eli WASHin kehittämisen tarkasteleminen on niin ikään tutkielman keskiössä, sillä tarkoituksena on selvittää, miten veden saatavuuteen liittyvät ongelmat vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka keskiössä ovat ekofeministinen teoria, feministinen institutionalismi sekä Carol Bacchin kehittämä ”What’s the problem represented to be” -metodi. Tutkielmaan valitut teoriat yhdessä metodin kanssa muodostavat kriittisen lähestymistavan aiheen tutkimiseen. Teorioiden ja metodin avulla tavoitteena on selvittää, millaisia sukupuolittuneita valtarakenteita, normeja, rooleja ja käytäntöjä vesienhallinnan parissa vallitsee, ja miten niitä voitaisiin purkaa, jotta veteen liittyvä päätöksenteko olisi osallistavampaa, oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa.
Tutkielman aineisto koostuu Yhdistyneiden kansakuntien World Water Development Report -raporteista vuosilta 2019, 2023 ja 2024. Kyseiset raportit avaavat maailman vesien tilaa sekä ajankohtaisia veteen ja sanitaatioon liittyviä kysymyksiä erilaisista näkökulmista painottaen niin inklusiivisuuteen, yhteistyöhön kuin rauhanrakentamiseen liittyviä teemoja. Näistä raporteista pyritään selvittämään sitä, millä tavoin YK on pyrkinyt lisäämään vesienhallinnan osallistavuutta ja millaisena YK näkee sukupuolen roolin vesikonfliktien kontekstissa. Kaikissa raporteissa keskeisenä lähtökohtana on turvata ihmisoikeus turvalliseen juomaveteen ja sanitaatioon.
Tutkimuksen analyysin tuloksena havaittiin, että YK pyrkii muuttamaan vesienhallinnan diskurssia merkittävällä tavalla inklusiivisemmaksi nostamalla keskiöön yhteistyön ja kumppanuuden sekä syrjimättömyyden ja tasa-arvon kaltaiset periaatteet. Nämä nähdään oleellisina myös rauhan edistämisen sekä vakaiden ja kukoistavien yhteiskuntien aikaansaamisessa. Yhteistyöllä ja eri toimijoiden osallisuuden lisäämisellä voidaan varmistaa Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen.
Naisten osallisuuden lisääminen veteen liittyvässä päätöksenteossa nähdään raporteissa ensisijaisen tärkeänä, jotta vesienhallinta olisi mahdollisimman inklusiivista ja jotta siinä huomioitaisiin paremmin myös sellaiset näkemykset, jotka on aikaisemmin sivuutettu. Raporteista etenkin vuoden 2023 raportti huomioi naisten roolin muutoksentekijöinä veteen liittyvien konfliktien kontekstissa. Vuoden 2024 raportti tukee tätä ajatusta korostamalla, että naisten merkityksellistä osallistamista tulee lisätä kaikilla konfliktiin liittyvien prosessien tasoilla, niin konfliktien ehkäisemisessä ja niiden ratkaisemisessa kuin konfliktien jälkeisessä yhteiskuntien jälleenrakentamisessa.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka keskiössä ovat ekofeministinen teoria, feministinen institutionalismi sekä Carol Bacchin kehittämä ”What’s the problem represented to be” -metodi. Tutkielmaan valitut teoriat yhdessä metodin kanssa muodostavat kriittisen lähestymistavan aiheen tutkimiseen. Teorioiden ja metodin avulla tavoitteena on selvittää, millaisia sukupuolittuneita valtarakenteita, normeja, rooleja ja käytäntöjä vesienhallinnan parissa vallitsee, ja miten niitä voitaisiin purkaa, jotta veteen liittyvä päätöksenteko olisi osallistavampaa, oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa.
Tutkielman aineisto koostuu Yhdistyneiden kansakuntien World Water Development Report -raporteista vuosilta 2019, 2023 ja 2024. Kyseiset raportit avaavat maailman vesien tilaa sekä ajankohtaisia veteen ja sanitaatioon liittyviä kysymyksiä erilaisista näkökulmista painottaen niin inklusiivisuuteen, yhteistyöhön kuin rauhanrakentamiseen liittyviä teemoja. Näistä raporteista pyritään selvittämään sitä, millä tavoin YK on pyrkinyt lisäämään vesienhallinnan osallistavuutta ja millaisena YK näkee sukupuolen roolin vesikonfliktien kontekstissa. Kaikissa raporteissa keskeisenä lähtökohtana on turvata ihmisoikeus turvalliseen juomaveteen ja sanitaatioon.
Tutkimuksen analyysin tuloksena havaittiin, että YK pyrkii muuttamaan vesienhallinnan diskurssia merkittävällä tavalla inklusiivisemmaksi nostamalla keskiöön yhteistyön ja kumppanuuden sekä syrjimättömyyden ja tasa-arvon kaltaiset periaatteet. Nämä nähdään oleellisina myös rauhan edistämisen sekä vakaiden ja kukoistavien yhteiskuntien aikaansaamisessa. Yhteistyöllä ja eri toimijoiden osallisuuden lisäämisellä voidaan varmistaa Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen.
Naisten osallisuuden lisääminen veteen liittyvässä päätöksenteossa nähdään raporteissa ensisijaisen tärkeänä, jotta vesienhallinta olisi mahdollisimman inklusiivista ja jotta siinä huomioitaisiin paremmin myös sellaiset näkemykset, jotka on aikaisemmin sivuutettu. Raporteista etenkin vuoden 2023 raportti huomioi naisten roolin muutoksentekijöinä veteen liittyvien konfliktien kontekstissa. Vuoden 2024 raportti tukee tätä ajatusta korostamalla, että naisten merkityksellistä osallistamista tulee lisätä kaikilla konfliktiin liittyvien prosessien tasoilla, niin konfliktien ehkäisemisessä ja niiden ratkaisemisessa kuin konfliktien jälkeisessä yhteiskuntien jälleenrakentamisessa.