Monenkeskisen diplomatian rajat : Refleksiivinen temaattinen analyysi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten rauhanrakentamisen diplomatiasta Syyrian konfliktissa vuosina 2011–2019
Rezgi, Airin (2025-05-08)
Monenkeskisen diplomatian rajat : Refleksiivinen temaattinen analyysi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten rauhanrakentamisen diplomatiasta Syyrian konfliktissa vuosina 2011–2019
(08.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052251077
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052251077
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tunnistaa Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten linjaukset ja erimielisyydet rauhanrakentamisessa tutkimalla näiden diplomatiaa Syyrian sisällissotaa käsittelevässä dialogissa. Aineisto koostuu turvallisuusneuvoston vuosien 2011–2019 julkisten istuntojen pöytäkirjoista ja päätöslauselmaluonnoksista. Näitä on tutkittu käyttämällä metodina refleksiivistä temaattista analyysiä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu diplomatiaa ja rauhanrakentamista käsittelevästä kirjallisuudesta. Lähtökohtaisena ajatuksena on, että YK:n monenkeskistä diplomatiaa määrittää kilpailullinen luonne, joka voi luoda jakolinjoja ja ryhmäytymistä globaalien haasteiden käsittelyssä. Tämä on merkittävää etenkin rauhanrakentamisen kontekstissa, sillä siihen liittyvät toimet vaativat yksimielisyyttä turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi sen merkitys organisaation päätöksentekoprosesseissa kasvaa konfliktien lisääntyessä 2020-luvulla, mikä tekee pysyvien jäsenvaltioiden linjauksien tunnistamisesta arvokasta. Jakolinjat ovatkin suoraan yhteydessä siihen, miten tehokkaasti turvallisuusneuvosto pystyy vastaamaan turvallisuushaasteisiin tulevaisuudessa.
Tulokset osoittavat, että rauhanrakentamisen dialogi keskittyy pääpiirteittäin neljän temaattisen kategorian ympärille: turvallisuuteen, poliittisiin toimiin, kehityksellisiin toimiin sekä oikeuteen ja lakiin. Osa-alueet ilmentävät pysyvien jäsenten jakoa globaalin lännen, sekä idän edustajiin. Näillä ryhmillä on eriävät näkemykset turvallisuusneuvoston ja rauhanrakentamisen tulevaisuudesta, vaikuttaen laajemmin monenkeskisen yhteistyön onnistuneisuuteen. Erityisesti turvallisuusneuvoston roolin laajuus, sekä tätä pohjustava aatteellinen perusta luovat vastakkainasettelua pysyvien jäsenten välillä.
Diplomaattiset haasteet rauhanrakentamisessa luovat haasteita vakiintuneelle liberaalin rauhanrakentamisen toimintatavoille estämällä väliin tulevien toimien toteutumisen turvallisuusneuvostossa. Vastakkainasettelu voi vahvistaa diplomatian suorasukaisuutta YK:ssa, sekä pahimmillaan heikentää tämän uskottavuutta kansainvälisen turvallisuuden ylläpitäjänä. Tämän seuraukset voivat sekä muuttaa YK:n sisäistä dynamiikkaa että ulkoisia turvallisuuspoliittisia olosuhteita. Vastatakseen kansainvälisen politiikan haasteisiin tehokkaasti, monenkeskisen yhteistyön tulee näin ollen pyrkiä aitoon yhteistoimintaan ja YK:n perussääntöihin sitoutumiseen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu diplomatiaa ja rauhanrakentamista käsittelevästä kirjallisuudesta. Lähtökohtaisena ajatuksena on, että YK:n monenkeskistä diplomatiaa määrittää kilpailullinen luonne, joka voi luoda jakolinjoja ja ryhmäytymistä globaalien haasteiden käsittelyssä. Tämä on merkittävää etenkin rauhanrakentamisen kontekstissa, sillä siihen liittyvät toimet vaativat yksimielisyyttä turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi sen merkitys organisaation päätöksentekoprosesseissa kasvaa konfliktien lisääntyessä 2020-luvulla, mikä tekee pysyvien jäsenvaltioiden linjauksien tunnistamisesta arvokasta. Jakolinjat ovatkin suoraan yhteydessä siihen, miten tehokkaasti turvallisuusneuvosto pystyy vastaamaan turvallisuushaasteisiin tulevaisuudessa.
Tulokset osoittavat, että rauhanrakentamisen dialogi keskittyy pääpiirteittäin neljän temaattisen kategorian ympärille: turvallisuuteen, poliittisiin toimiin, kehityksellisiin toimiin sekä oikeuteen ja lakiin. Osa-alueet ilmentävät pysyvien jäsenten jakoa globaalin lännen, sekä idän edustajiin. Näillä ryhmillä on eriävät näkemykset turvallisuusneuvoston ja rauhanrakentamisen tulevaisuudesta, vaikuttaen laajemmin monenkeskisen yhteistyön onnistuneisuuteen. Erityisesti turvallisuusneuvoston roolin laajuus, sekä tätä pohjustava aatteellinen perusta luovat vastakkainasettelua pysyvien jäsenten välillä.
Diplomaattiset haasteet rauhanrakentamisessa luovat haasteita vakiintuneelle liberaalin rauhanrakentamisen toimintatavoille estämällä väliin tulevien toimien toteutumisen turvallisuusneuvostossa. Vastakkainasettelu voi vahvistaa diplomatian suorasukaisuutta YK:ssa, sekä pahimmillaan heikentää tämän uskottavuutta kansainvälisen turvallisuuden ylläpitäjänä. Tämän seuraukset voivat sekä muuttaa YK:n sisäistä dynamiikkaa että ulkoisia turvallisuuspoliittisia olosuhteita. Vastatakseen kansainvälisen politiikan haasteisiin tehokkaasti, monenkeskisen yhteistyön tulee näin ollen pyrkiä aitoon yhteistoimintaan ja YK:n perussääntöihin sitoutumiseen.