“Ilman musiikkia elämä olisi harmaampaa” : Nuorten kokemuksia musiikista osana hyvinvointiaan ja sen hallintaa
Järvi, Pihla (2025-05-21)
“Ilman musiikkia elämä olisi harmaampaa” : Nuorten kokemuksia musiikista osana hyvinvointiaan ja sen hallintaa
Järvi, Pihla
(21.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052251313
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052251313
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitän nuorten kokemuksia musiikin merkitysestä heidän hyvinvoinnilleen. Tutkin, minkälaisia tunteita ja tilanteita nuoret liittävät musiikkiin ja tukeeko musiikki heitä hyvinvoinnin, etenkin emotionaalisen hyvinvoinnin hallinnassa.
Tutkimuksen kohderyhmä on 15–29-vuotiaat nuoret, joiden elämään sisältyy musiikkia. Aineiston keräsin avoimella kyselyllä keväällä 2025. Kyselyyn vastasi 32 osallistujaa. Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi ja aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimustani motivoi tarve lisätä tietoa nuorten henkilökohtaisista kokemuksista musiikin merkityksestä hyvinvointitekijänä, sillä tutkimusnäyttöä musiikin hyödyistä ja hyödyntämisestä löytyy kattavasti, mutta tutkimukseni kontekstissa tutkimustieto jää vähäiseksi. Nuorten koettu hyvinvointi on viime vuosina heikentynyt ja keskittymisen sekä mielenterveyden ongelmat ovat yleistyneet. Musiikki voisi olla yksi potentiaalinen matalan kynnyksen keino nuorten mielenterveyskriisissä, sillä musiikilla on hoitava ja voimaannuttava ulottuvuus, jonka kuka tahansa voi kokea hyvinvointiaan edistävänä voimavarana musiikillisen toiminnan kautta.
Kandidaatintutkielmani tulosten mukaan nuoret kokevat musiikin lisäävän emotionaalista ja kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Musiikki koettiin yleisesti voimavaraksi, yhteenkuuluvuutta luovaksi tekijäksi sekä tueksi tai työkaluksi tunteiden, ajatusten ja elämäntilanteiden prosessoinnissa ja hallinnassa.
Tutkimuksen kohderyhmä on 15–29-vuotiaat nuoret, joiden elämään sisältyy musiikkia. Aineiston keräsin avoimella kyselyllä keväällä 2025. Kyselyyn vastasi 32 osallistujaa. Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi ja aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimustani motivoi tarve lisätä tietoa nuorten henkilökohtaisista kokemuksista musiikin merkityksestä hyvinvointitekijänä, sillä tutkimusnäyttöä musiikin hyödyistä ja hyödyntämisestä löytyy kattavasti, mutta tutkimukseni kontekstissa tutkimustieto jää vähäiseksi. Nuorten koettu hyvinvointi on viime vuosina heikentynyt ja keskittymisen sekä mielenterveyden ongelmat ovat yleistyneet. Musiikki voisi olla yksi potentiaalinen matalan kynnyksen keino nuorten mielenterveyskriisissä, sillä musiikilla on hoitava ja voimaannuttava ulottuvuus, jonka kuka tahansa voi kokea hyvinvointiaan edistävänä voimavarana musiikillisen toiminnan kautta.
Kandidaatintutkielmani tulosten mukaan nuoret kokevat musiikin lisäävän emotionaalista ja kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Musiikki koettiin yleisesti voimavaraksi, yhteenkuuluvuutta luovaksi tekijäksi sekä tueksi tai työkaluksi tunteiden, ajatusten ja elämäntilanteiden prosessoinnissa ja hallinnassa.