Suomenkielisten afaattisten henkilöiden sanahaku nimeämistehtävissä ja jatkuvassa puheessa ja sanahaun yhteys hyvinvointiin

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli vertailla afaattisten henkilöiden sanahaun toteutumista perinteisissä nimeämistehtävissä ja jatkuvan puheen tehtävissä. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella sanahaun vaikeuksien yhteyttä afaattisten henkilöiden kykyyn osallistua keskusteluvuorovaikutukseen ja heidän antamaansa itsearvioon omasta kommunikaatiokyvystä, arkielämän osallistumisesta sekä emotionaalisesta hyvinvoinnista. Afasian kliininen arviointi pohjautuu pitkälti strukturoituihin nimeämisen tehtäviin, mutta tutkimuksissa ei ole saatu varmaa tietoa siitä, kuinka hyvin yksinkertaiset nimeämistehtävät kuvaavat sanahakua kertovassa puheessa. Tämän takia on tärkeää selvittää, kuinka vahvasti sanahaun toteutuminen tällaisissa nimeämistehtävissä on yhteydessä afaattisen henkilön kykyyn osallistua arkipäiväiseen kommunikaatioon ja henkilön itse kokemaan hyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin kokeellisena ryhmätutkimuksena mukavuusotannalla. Tutkimukseen osallistui 10 afaattista henkilöä ja tutkimus toteutettiin koehenkilöiden sisäisellä toistomittausasetelmalla. Tutkimukseen sisältyi 1–2 tutkimuskäyntiä, joissa tutkittavat suorittivat neljä eri tehtävätyyppiä: nimeäminen, kuvastakerronta, keskustelu ja hyvinvoinnin itsearvio. Tutkimuksessa arvioitiin sanahaun onnistumista nimeämistehtävissä sekä kahdessa eri jatkuvan puheen tehtävässä (kuvastakerronta, keskustelu). Lisäksi arvioitiin tutkittavien kykyä osallistua keskusteluun, ja tarkasteltiin tutkittavien omaa arviota kommunikaatiokyvystä, arkielämän osallistumisesta sekä emotionaalisesta hyvinvoinnista. Tutkimuksen päätulos oli, että afaattisten henkilöiden sanahausta suoriutuminen eroaa toisistaan nimeämistehtävien ja jatkuvan puheen tehtävien välillä. Tulosten perusteella sanahaku oli virheettömämpää jatkuvan puheen tehtävissä verrattuna nimeämisen tehtäviin. Lisäksi löydettiin joitakin yhteyksiä sanahaun toteutumisessa eri tehtävätyyppien välillä. Joitakin yhteyksiä löydettiin myös tutkittavien itsearvion kommunikointikyvystä ja sanahaun onnistumisen väliltä. Jatkuvan puheen tehtävissä keskusteluun osallistumisen ja sanahaun toteutumisen väliltä löydettiin myös joitakin yhteyksiä. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemmissa tutkimuksissa saatuja havaintoja eroista afaattisten henkilöiden sanahaun toteutumisessa nimeämisen ja jatkuvan puheen välillä. Tulokset antavat viitteitä siitä, että sanahaku on onnistuneempaa jatkuvassa puheessa kuin strukturoiduissa nimeämistehtävissä. Osallistumisen ja hyvinvoinnin osalta tulokset antavat viitteitä siitä, että sanahaku ja hyvinvoinnin muuttujat ovat jollain tavalla yhteydessä toisiinsa. Jatkotutkimuksissa olisikin hyvä tarkastella syy-seurausyhteyksiä hyvinvoinnin osa-alueiden ja sanahaun onnistumisen välillä. Lisäksi olisi tarpeellista pohtia muiden tekijöiden, kuten esimerkiksi itseluottamuksen yhteyttä kommunikoinnin ja sanahaun onnistumiseen.