Turun viheralueiden kehitys ja luonnon monimuotoisuusohjelma osana kestävää kaupunkikehitystä
Hakanpää, Sanni (2025-05-23)
Turun viheralueiden kehitys ja luonnon monimuotoisuusohjelma osana kestävää kaupunkikehitystä
(23.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056652
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056652
Tiivistelmä
Kaupunkialueiden tiivistyessä viheralueet ovat olennaisia, sillä ne vaikuttavat merkittävästi sekä luonnon monimuotoisuuteen että ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Viheralueiden hoito saattaa kuitenkin olla puutteellista, eivätkä ne aina ole kaikille saavutettavia. Suunnittelun ja kaupunkistrategioiden avulla voidaan vaikuttaa kaupungin viihtyisyyteen ja luonnon tilaan positiivisesti.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin viheralueiden mahdollistamia hyötyjä ja sitä, miten suunnittelu voi tukea näiden hyötyjen toteutumista. Tavoitteena oli selvittää Turun luonnon monimuotoisuusohjelman haasteita ja toimenpiteitä sekä viheralueiden kehitystä vuosien 2006 ja 2018 välillä. Oletuksena oli, että kaupunkien kasvaessa viheralueiden pinta-ala saattaa pienentyä, mutta ne huomioidaan suunnitelmissa yhä vahvemmin kestävän kehityksen tavoitteiden myötä.
LUMO-ohjelmaan tutustuttiin sisällönanalyysin avulla, jotta saatiin muodostettua yhteyksiä haasteiden ja toimenpiteiden välille. Paikkatietopohjaiseen viheralueiden muutoksen analysointiin käytettiin Corine Land Cover -aineistoa, joka luokiteltiin uudelleen soveltuviin maankäyttöryhmiin. Menetelmä toteutettiin GQIS-ohjelmistolla, jonka avulla tuotettiin myös kartta viheralueiden muutoksista.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että LUMO-ohjelmassa tunnistetaan selviä haasteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Keskeisimmät haasteet olivat luontokato, kaupungin tiivistyminen, resurssipula ja ekosysteemien häiriöt. Näihin haettiin ratkaisuja konkreettisilla toimenpiteillä, kuten luonnonsuojelualueiden perustamisella, resurssien lisäämisellä sekä erilaisten selvitysten ja kartoitusten avulla. Corine-aineiston tarkastelulla havaittiin, että viheralueiden määrä on vähentynyt hieman.
Tulokset korostavat kaupunkisuunnittelun merkitystä. Kasvavana kaupunkina Turulla on vastuu alueelle tyypillisten lajien ja luontotyyppien suojelusta sekä kaupunkiympäristön harkitusta kehittämisestä. Kaupunkiviheralueiden huomioiminen ja kaupunkilaisten osallistaminen kaupunkisuunnittelussa edistävät hyvinvoivaa ja kestävää kaupunkikehitystä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin viheralueiden mahdollistamia hyötyjä ja sitä, miten suunnittelu voi tukea näiden hyötyjen toteutumista. Tavoitteena oli selvittää Turun luonnon monimuotoisuusohjelman haasteita ja toimenpiteitä sekä viheralueiden kehitystä vuosien 2006 ja 2018 välillä. Oletuksena oli, että kaupunkien kasvaessa viheralueiden pinta-ala saattaa pienentyä, mutta ne huomioidaan suunnitelmissa yhä vahvemmin kestävän kehityksen tavoitteiden myötä.
LUMO-ohjelmaan tutustuttiin sisällönanalyysin avulla, jotta saatiin muodostettua yhteyksiä haasteiden ja toimenpiteiden välille. Paikkatietopohjaiseen viheralueiden muutoksen analysointiin käytettiin Corine Land Cover -aineistoa, joka luokiteltiin uudelleen soveltuviin maankäyttöryhmiin. Menetelmä toteutettiin GQIS-ohjelmistolla, jonka avulla tuotettiin myös kartta viheralueiden muutoksista.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että LUMO-ohjelmassa tunnistetaan selviä haasteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Keskeisimmät haasteet olivat luontokato, kaupungin tiivistyminen, resurssipula ja ekosysteemien häiriöt. Näihin haettiin ratkaisuja konkreettisilla toimenpiteillä, kuten luonnonsuojelualueiden perustamisella, resurssien lisäämisellä sekä erilaisten selvitysten ja kartoitusten avulla. Corine-aineiston tarkastelulla havaittiin, että viheralueiden määrä on vähentynyt hieman.
Tulokset korostavat kaupunkisuunnittelun merkitystä. Kasvavana kaupunkina Turulla on vastuu alueelle tyypillisten lajien ja luontotyyppien suojelusta sekä kaupunkiympäristön harkitusta kehittämisestä. Kaupunkiviheralueiden huomioiminen ja kaupunkilaisten osallistaminen kaupunkisuunnittelussa edistävät hyvinvoivaa ja kestävää kaupunkikehitystä.