”Äärioikeistosta vitsailu ja kymmenen ministeripäivää” : Tapaus Junnila ja poliittisen skandaalin uutiskehykset
Virtanen, Alina (2025-04-29)
”Äärioikeistosta vitsailu ja kymmenen ministeripäivää” : Tapaus Junnila ja poliittisen skandaalin uutiskehykset
Virtanen, Alina
(29.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056780
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056780
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee suomalaisten sanomalehtien uutisointia ja tulkintaa poliittisesta skandaalista, jonka keskiössä oli elinkeinoministeri Vilhelm Junnila. Tapaus nousi julkisuuteen kesäkuussa 2023 äärioikeistoviittauksiin liittyvien paljastusten myötä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia kehystyksiä uutismediassa syntyi tapauksen ympärille, ja kuinka nämä kehykset muovasivat Junnilan tapausta poliittiseksi skandaaliksi. Aineistona käytettiin viiden suomalaisen sanomalehden (Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Turun Sanomat ja Aamulehti) uutisointia aikavälillä 21.6.2023–7.7.2023.
Tutkimuksessa hyödynnetään kehysanalyysia, jonka avulla tarkastellaan, miten media kehystää poliittisia tapahtumia ja kuinka nämä kehykset muokkaavat yleisön käsityksiä ja tulkintoja. Junnilan tapauksessa eri mediakanavat rakensivat tilanteesta erilaisia kehyksiä, jotka käsittelivät muun muassa moraalisia, poliittisia ja henkilökohtaisia ulottuvuuksia. Kehykset eivät olleet toisiaan poissulkevia, vaan usein lomittuivat ja vahvistivat toisiaan. Aineisto osoitti myös, että uutiskehysten rakentuminen perustui pääosin uutisoituihin faktoihin, ei tulkinnanvaraisiin näkökulmiin. Tulokset osoittavat, että Junnilan tapaus ei suoraan sovellu perinteisiin poliittisten skandaalien luokkiin, kuten seksiin, rahaan tai valtaan liittyviin skandaaleihin. Sen sijaan tapaus voidaan nähdä puheskandaalina, jossa puhe ja diskurssin normit olivat keskeisessä roolissa.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että Junnilan tapaus ja sen kehystäminen mediassa tarjoavat näkökulman siihen, kuinka poliittiset skandaalit muodostuvat ja saavat merkityksiä yleisön silmissä. Lisäksi tutkimus herättää kysymyksiä siitä, kuinka poliitikkojen julkinen profiili ja maine rakentuvat nykyisin median ja erityisesti sosiaalisen median aikakaudella.
Tutkimuksessa hyödynnetään kehysanalyysia, jonka avulla tarkastellaan, miten media kehystää poliittisia tapahtumia ja kuinka nämä kehykset muokkaavat yleisön käsityksiä ja tulkintoja. Junnilan tapauksessa eri mediakanavat rakensivat tilanteesta erilaisia kehyksiä, jotka käsittelivät muun muassa moraalisia, poliittisia ja henkilökohtaisia ulottuvuuksia. Kehykset eivät olleet toisiaan poissulkevia, vaan usein lomittuivat ja vahvistivat toisiaan. Aineisto osoitti myös, että uutiskehysten rakentuminen perustui pääosin uutisoituihin faktoihin, ei tulkinnanvaraisiin näkökulmiin. Tulokset osoittavat, että Junnilan tapaus ei suoraan sovellu perinteisiin poliittisten skandaalien luokkiin, kuten seksiin, rahaan tai valtaan liittyviin skandaaleihin. Sen sijaan tapaus voidaan nähdä puheskandaalina, jossa puhe ja diskurssin normit olivat keskeisessä roolissa.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että Junnilan tapaus ja sen kehystäminen mediassa tarjoavat näkökulman siihen, kuinka poliittiset skandaalit muodostuvat ja saavat merkityksiä yleisön silmissä. Lisäksi tutkimus herättää kysymyksiä siitä, kuinka poliitikkojen julkinen profiili ja maine rakentuvat nykyisin median ja erityisesti sosiaalisen median aikakaudella.