”Eihän ihminen oo koskaan valmis ja kaikki omat kokemukset muokkaa sitä opettajaidentiteettii” : Teoreettisten opintojen, käytännön opintojen ja sijaisuuksien rooli opettajaidentiteetin kehittymisessä
Murto, Helmi; Osmo, Salla (2025-05-02)
”Eihän ihminen oo koskaan valmis ja kaikki omat kokemukset muokkaa sitä opettajaidentiteettii” : Teoreettisten opintojen, käytännön opintojen ja sijaisuuksien rooli opettajaidentiteetin kehittymisessä
Murto, Helmi
Osmo, Salla
(02.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056540
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056540
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen rooli luokanopettajakoulutuksen aikaisilla teoreettisilla opinnoilla, käytännön opinnoilla ja sijaisuuksilla on opettajaidentiteetin kehittymisessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä haastateltavat kokivat saaneensa luokanopettajakoulutukseen sisältyvistä teoreettisista opinnoista ja käytännön opinnoista sekä koulutuksen ulkopuolisista sijaisuuksista oman opettajaidentiteettinsä kehittymisen näkökulmasta. Lisäksi analysoitiin, millaiset tekijät teoreettisissa opinnoissa, käytännön opinnoissa ja sijaisuuksissa tukivat opettajaidentiteetin kehittymistä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijaa. Haastattelut olivat luonteeltaan puolistrukturoituja, joista puolet toteutettiin lähihaastatteluna ja puolet Zoomin välityksellä. Analysointitapana käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka tavoitteena on tuottaa selkeä sanallinen kuvaus tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimuksen tulosten perusteella teoreettisilla opinnoilla, käytännön opinnoilla sekä sijaisuuksilla koettiin olevan rooli opettajaidentiteetin kehittymisessä, mutta niiden merkitykset vaihtelivat yksilöllisesti. Teoreettisten opintojen nähtiin tukeneen opettajaidentiteetin kehittymistä muun muassa tarjoamalla käytännönläheisiä opiskelumenetelmiä sekä monipuolisia työskentelytapoja. Keskeiseksi nousi myös vuorovaikutus opetushenkilöstön kanssa. Toisaalta teorian ja käytännön yhdistämisen haasteiden, monialaisten opintojen pinnallisuuden sekä raskaina ja toistuvina koettujen opetusmenetelmien, kuten portfoliotyöskentelyn, nähtiin osittain rajoittaneen opettajaidentiteetin syvempää kehittymistä.
Käytännön opintojen koettiin tukeneen oman opettajuuden reflektointia sekä syventäneen didaktista osaamista ja omien opetustapojen löytämistä. Opettajaidentiteetin näkökulmasta haasteiksi nousivat kuitenkin harjoitteluiden kontrolloivuus, tiukat säännöt sekä opiskelijaroolin korostuminen, mikä vaikeutti kokemusta työyhteisöön kuulumisesta.
Sijaisuuksien koettiin tuoneen muun muassa realistista näkökulmaa opettajan työstä, varmuutta toimia itsenäisesti sekä kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Haasteiksi nousivat kuitenkin auktoriteettiaseman rakentaminen, oppilaiden haastava käytös sekä koulun kiireinen ilmapiiri, jotka vaikeuttivat roolin omaksumista ja opettajaidentiteetin kehittymistä.
Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa luokanopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetin kehittymisestä teoreettisten opintojen, käytännön opintojen sekä sijaisuuksien kautta. Tämän tiedon pohjalta on mahdollista kehittää opettajankoulutusta suuntaan, joka tukee opettajaidentiteetin kehittymistä entistä vahvemmin. Jatkossa aihetta olisi hyödyllistä tutkia myös pidemmällä aikavälillä esimerkiksi keräämällä aineistoa monipuolisin menetelmin opintojen aloituksesta valmistumiseen asti. Tämä mahdollistaisi syvällisemmän ymmärryksen siitä, miten opettajaidentiteetti kehittyy ja muovautuu opintojen edetessä sekä millainen rooli eri kokemuksilla on sen pitkäkestoisessa kehittymisessä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijaa. Haastattelut olivat luonteeltaan puolistrukturoituja, joista puolet toteutettiin lähihaastatteluna ja puolet Zoomin välityksellä. Analysointitapana käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka tavoitteena on tuottaa selkeä sanallinen kuvaus tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimuksen tulosten perusteella teoreettisilla opinnoilla, käytännön opinnoilla sekä sijaisuuksilla koettiin olevan rooli opettajaidentiteetin kehittymisessä, mutta niiden merkitykset vaihtelivat yksilöllisesti. Teoreettisten opintojen nähtiin tukeneen opettajaidentiteetin kehittymistä muun muassa tarjoamalla käytännönläheisiä opiskelumenetelmiä sekä monipuolisia työskentelytapoja. Keskeiseksi nousi myös vuorovaikutus opetushenkilöstön kanssa. Toisaalta teorian ja käytännön yhdistämisen haasteiden, monialaisten opintojen pinnallisuuden sekä raskaina ja toistuvina koettujen opetusmenetelmien, kuten portfoliotyöskentelyn, nähtiin osittain rajoittaneen opettajaidentiteetin syvempää kehittymistä.
Käytännön opintojen koettiin tukeneen oman opettajuuden reflektointia sekä syventäneen didaktista osaamista ja omien opetustapojen löytämistä. Opettajaidentiteetin näkökulmasta haasteiksi nousivat kuitenkin harjoitteluiden kontrolloivuus, tiukat säännöt sekä opiskelijaroolin korostuminen, mikä vaikeutti kokemusta työyhteisöön kuulumisesta.
Sijaisuuksien koettiin tuoneen muun muassa realistista näkökulmaa opettajan työstä, varmuutta toimia itsenäisesti sekä kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Haasteiksi nousivat kuitenkin auktoriteettiaseman rakentaminen, oppilaiden haastava käytös sekä koulun kiireinen ilmapiiri, jotka vaikeuttivat roolin omaksumista ja opettajaidentiteetin kehittymistä.
Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa luokanopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetin kehittymisestä teoreettisten opintojen, käytännön opintojen sekä sijaisuuksien kautta. Tämän tiedon pohjalta on mahdollista kehittää opettajankoulutusta suuntaan, joka tukee opettajaidentiteetin kehittymistä entistä vahvemmin. Jatkossa aihetta olisi hyödyllistä tutkia myös pidemmällä aikavälillä esimerkiksi keräämällä aineistoa monipuolisin menetelmin opintojen aloituksesta valmistumiseen asti. Tämä mahdollistaisi syvällisemmän ymmärryksen siitä, miten opettajaidentiteetti kehittyy ja muovautuu opintojen edetessä sekä millainen rooli eri kokemuksilla on sen pitkäkestoisessa kehittymisessä.