Oppimateriaalianalyysi alkuopetuksen opettajanoppaista – Sivistykseen kasvattamassa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kansallisessa opetussuunnitelmassa kuvatun sivistyksen osa-alueet, empatia, eettinen reflektio, taito käsitellä tietoa kriittisesti, itsesäätelytaidot ja hyvinvointi, esiintyvät alkuopetuksen suomen kielen ja kirjallisuuden opettajanoppaissa. Lisäksi oltiin kiinnostuneita mahdollisista oppimateriaalisarjojen opettajanoppaiden välisistä eroista sivistyksen osa-alueissa. Tutkimuksella haluttiin täydentää opettajanoppaisiin liittyvää tutkimusaukkoa oppimateriaalitutkimuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli nostaa esiin sivistyksen ja sivistyskasvatuksen merkitystä ja edelleen ajankohtaisuutta. Yhteiskunnallisten muutosten myötä aiemmassa tutkimuksessa on esitetty huolta siitä, onko sivistys ja siihen alun perin liitetyt merkitykset jääneet liialti unohdetuksi.

Tutkimuksen aineiston muodostivat kahden eri kustantajan alkuopetukseen suunnatun suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaalisarjan opettajanoppaat. Tutkimuksen analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Analyysi oli teorialähtöinen, jossa pääluokat muodostettiin opetussuunnitelman sivistyksen osa-alueista. Jokainen pääluokka jakaantui kolmeen alaluokkaan analyysiin edetessä. Oppimateriaalisarjojen vertailua tehtiin suhteutetuilla luvuilla, koska oppaiden väliset sivumääräerot olivat suuria. Opettajanoppaat sisälsivät sivistyksen osa-alueita suhteellisen runsaasti ja monipuolisesti. Osa-alueista eniten käsiteltiin empatiaa, itsesäätelytaitoja ja kriittistä tiedonkäsittelyä molemmissa tarkastelluissa sarjoissa. Hyvinvointi oli vähiten esillä oppaissa. Sarjojen väliset erot olivat suhteellisen pieniä. Toinen sarjoista painotti eniten empatiaa. Yksi opas sisälsi huomattavan paljon eettistä reflektiota. Lisäksi sarjojen välillä todettiin pieniä eroja sivistyksen osa-alueiden sisällöllisissä painotuksissa. Oppaat tarjosivat runsaasti erilaisia toiminnallisia ja oppilaslähtöisiä työtapoja sivistyskasvatuksen tueksi.

Tuloksista voitiin todeta, että valtakunnallisen opetussuunnitelman sivistyksen osa-alueet olivat vahvasti sisäänkirjoitettuna analysoituihin opettajanoppaisiin. Lisäksi voitiin päätellä, että opettajanoppaissa sivistys oli edelleen tärkeällä sijalla sivistykseen liittyvästä yleisestä huolipuheesta huolimatta. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että tarvitaan enemmän opettajanoppaisiin keskittyvää tutkimusta, jotta oppimateriaalien tarjoamista mahdollisuuksista saataisiin kokonaisvaltainen ja ajankohtainen käsitys.