Kestävyysraportointi, pakollinen paha vai mahdollisuus menestykseen? : Laadullinen haastattelututkimus kestävyysraportoinnin yhteydestä yrityksen strategiaan ja liiketoimintamalliin

Abstract

Yritysten toimintaa ohjaavat nykyään yhä vahvemmin odotukset kestävyydestä, läpinäkyvyydestä ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja sosiaaliset epäkohdat ovat nousseet keskeisiksi huolenaiheiksi yhteiskunnallisesti ja liiketoiminnallisesti. Samalla kestävyysraportointiin liittyvä sääntely on lisääntynyt merkittävästi. Euroopan unionin uusi kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) muuttaa ja laajentaa yritysten raportointivelvollisuutta. Kestävyysraportointi on osa yrityksen lakisääteistä raportointia. Tämä tutkielma tarkastelee, miten kestävyysraportointi on yhteydessä yrityksen strategian ja liiketoimintamallin kanssa, ja millaisen yritykset kokevat sen merkityksen uuden sääntelyn valossa – pakollisena velvoitteena vai mahdollisuutena.

Tutkielman keskeinen tavoite on selvittää, miten yritykset voivat vastata CSRD-direktiivin mukaisiin raportointivaatimuksiin ja samalla hyödyntää raportointia strategiansa ja liiketoimintansa kehittämisessä. Tutkimus pyrkii tarjoamaan syvällisempää ymmärrystä kestävyysraportoinnin roolista strategisena mahdollisuutena pelkän sääntelyyn reagoimisen sijaan. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu sidosryhmäteoriaan, legitimiteettiteoriaan ja päämies-agenttiteoriaan. Näiden avulla analysoidaan, miksi yritykset raportoivat kestävyydestä ja mitä tavoitteita raportoinnilla pyritään saavuttamaan. Kestävyysraportoinnin voidaan nähdä toimivan keinona rakentaa luottamusta, vahvistaa yrityksen legitimiteettiä ja vähentää informaatioasymmetriaa yrityksen ja sidosryhmien välillä. Erityisesti CSRD-direktiivi korostaa läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta, mikä edellyttää yrityksiltä yhä tarkempaa raportointia ja systemaattista lähestymistapaa kestävyyteen.

Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, ja empiirinen aineisto koostuu kahdeksasta puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastateltavat edustavat eri toimialoja ja organisaatiokokoja, mikä mahdollistaa monipuolisen näkökulman kestävyyden ja strategian sekä liiketoimintamallin yhteyteen. Tutkimusote on toiminta-analyyttinen, ja se painottaa syvällistä ymmärrystä yritysten sisäisistä prosesseista ja käytännöistä. Tulokset osoittavat, että CSRD-direktiivin voimaantulo on herättänyt yrityksissä tarpeen tarkastella kestävyysraportointia osana liiketoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. Kestävyysraportoinnin koetaan vaikuttavan strategisiin päätöksiin, liiketoimintamallien uudistamiseen ja sidosryhmien odotuksiin vastaamiseen. Yritykset kokevat raportoinnin lisäävän hallinnollista taakkaa ja tuovan mukanaan monimutkaisia vaatimuksia, mutta samanaikaisesti se tarjoaa mahdollisuuksia kehittää yrityksen kestävyyttä, parantaa riskienhallintaa ja tunnistaa uusia liiketoimintamadollisuuksia. Tutkimuksen perusteella kestävyysraportointia voidaan pitää enemmän mahdollisuutena kuin pakollisena pahana. Yritykset, jotka suhtautuvat raportointiin strategisena välineenä, kykenevät integroimaan kestävyyden tehokkaasti osaksi toimintaansa ja saavuttamaan pitkäaikaista hyötyä.