Ikääntyvän naisen tiedollisen tuen tarve viimeisen mammografiaseulontatutkimuksen jälkeen
Larkovuo, Marika (2025-05-15)
Ikääntyvän naisen tiedollisen tuen tarve viimeisen mammografiaseulontatutkimuksen jälkeen
(15.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056756
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056756
Tiivistelmä
Koska rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpä, sen vaikutukset koskettavat suurta osaa suomalaisista. Ikä on merkittävin riski rintasyövälle, ja yli 60-vuotiailla naisilla rintasyövän esiintyvyys kasvaa. Tämän vuoksi rintaterveyden ylläpito on erityisen tärkeää, erityisesti väestön ikääntyessä tulevaisuudessa. Seulonnoista luovutaan 69-vuotiaana, jolloin rintojen omatarkkailun merkitys korostuu. Tutkimusten mukaan ikääntyneet naiset ovat suuremmassa riskissä oireisen rintasyövän myöhäiseen diagnoosiin, koska heillä on usein vähäiset tai puutteelliset tiedot rintasyövän oireista ja omatarkkailun tekemisestä. Varhain diagnosoitu rintasyöpä parantaa hoitotuloksia ja mahdollistaa keveämmät hoitovaihtoehdot. Aikaisempi tutkimustieto ikääntyvien naisten tiedollisen tuen tarpeesta viimeisen mammografiaseulontatutkimuksen jälkeen on hajanaista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, kuvailevana tutkimuksena. Tutkimuksen tiedonantajina olivat yhden tarkoituksenmukaisesti valitun hyvinvointialueen naiset (n=10), jotka ikänsä puolesta ovat viimeistä kertaa käyneet mammografiaseulonnassa. Aineistonkeruu toteutettiin yksilöllisinä teemahaastatteluilla. Teemahaastattelussa aineisto kerättiin haastattelua ohjaavan haastattelurungon avulla, joka oli tätä tutkimusta varten, aikaisemman kirjallisuuden pohjalta tehty. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysimenetelmällä.
Tutkimus osoitti, että ikääntyneiden naisten tiedon tarpeet vaihtelevat. Vaikka tietoa rintasyövästä on runsaasti, oireettomuus ja uskomus siitä, ettei rintasyöpää enää voisi tulla, vaikuttavat tiedon hakemiseen. Seulontakäynneissä naiset toivovat lisää tietoa rintaterveydestä, ravinnosta ja omatarkkailusta. He haluavat saada tietoa viimeisellä seulontakerralla joko keskustelemalla röntgenhoitajan kanssa tai kirjallisesti, odottaen ohjeita rintojen omatarkkailuun ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.
Tässä tutkimuksessa havaittiin tarve laadulliselle tutkimukselle, jolla selvitetään röntgenhoitajien kokemuksia ikääntyneiden naisten rintaterveydestä ja sen tukemisesta, sekä tarve interventioille, jotka edistävät ikääntyneiden naisten rintaterveyttä. Näillä toimenpiteillä voi olla myönteisiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia naisten tietoisuuden lisäämisessä rintaterveydestä. Tulevaisuudessa tulisi suunnitella interventioita sekä ikääntyneille naisille että röntgenhoitajille, jotta voidaan tukea heidän osaamistaan ja vastata ikääntyvien tiedontarpeisiin. Röntgenhoitajien toteuttamien interventioiden juurruttaminen käytäntöön vaatii tutkimusta, mikä mahdollistaisi yhtenäiset toimintatavat osaksi kansallista rintasyöpäseulontaohjelmaa ja sen toteutusta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, kuvailevana tutkimuksena. Tutkimuksen tiedonantajina olivat yhden tarkoituksenmukaisesti valitun hyvinvointialueen naiset (n=10), jotka ikänsä puolesta ovat viimeistä kertaa käyneet mammografiaseulonnassa. Aineistonkeruu toteutettiin yksilöllisinä teemahaastatteluilla. Teemahaastattelussa aineisto kerättiin haastattelua ohjaavan haastattelurungon avulla, joka oli tätä tutkimusta varten, aikaisemman kirjallisuuden pohjalta tehty. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysimenetelmällä.
Tutkimus osoitti, että ikääntyneiden naisten tiedon tarpeet vaihtelevat. Vaikka tietoa rintasyövästä on runsaasti, oireettomuus ja uskomus siitä, ettei rintasyöpää enää voisi tulla, vaikuttavat tiedon hakemiseen. Seulontakäynneissä naiset toivovat lisää tietoa rintaterveydestä, ravinnosta ja omatarkkailusta. He haluavat saada tietoa viimeisellä seulontakerralla joko keskustelemalla röntgenhoitajan kanssa tai kirjallisesti, odottaen ohjeita rintojen omatarkkailuun ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.
Tässä tutkimuksessa havaittiin tarve laadulliselle tutkimukselle, jolla selvitetään röntgenhoitajien kokemuksia ikääntyneiden naisten rintaterveydestä ja sen tukemisesta, sekä tarve interventioille, jotka edistävät ikääntyneiden naisten rintaterveyttä. Näillä toimenpiteillä voi olla myönteisiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia naisten tietoisuuden lisäämisessä rintaterveydestä. Tulevaisuudessa tulisi suunnitella interventioita sekä ikääntyneille naisille että röntgenhoitajille, jotta voidaan tukea heidän osaamistaan ja vastata ikääntyvien tiedontarpeisiin. Röntgenhoitajien toteuttamien interventioiden juurruttaminen käytäntöön vaatii tutkimusta, mikä mahdollistaisi yhtenäiset toimintatavat osaksi kansallista rintasyöpäseulontaohjelmaa ja sen toteutusta.