| dc.contributor.author | Haapio, Roosa | |
| dc.date.accessioned | 2025-05-31T21:05:04Z | |
| dc.date.available | 2025-05-31T21:05:04Z | |
| dc.date.issued | 2025-05-14 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/10024/181579 | |
| dc.description.abstract | Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten aikuisena saatu ADHD-diagnoosi on yhteydessä minäkäsitykseen ja itsetuntoon. Yhteyttä selvitettiin tarkastelemalla aikuisiällä ADHD-diagnoosin saaneiden minäkäsityksen ja itsetunnon tasoja sekä diagnoosin koettuja vaikutuksia itsetuntoon ja käsityksiin itsestä. Lisäksi tarkasteluun otettiin varhaisemmalle ADHD:n diagnosoinnille annetut merkitykset. Aikuisten ADHD-diagnoosien kasvanut määrä on ajankohtainen julkisen keskustelun aihe, mutta tutkimustietoa aikuisten kokemuksista diagnoosin saamiseen liittyen on saatavilla vain vähän. Tutkimusaihe on tärkeä, koska ADHD-piirteiden ja tukitoimien ulkopuolelle jäämisen on havaittu olevan yhteydessä monenlaisiin haasteisiin, jotka ulottuvat myös yhteiskunnan tasolle muun muassa matalamman koulutustason ja korkeamman masennusoireilun kautta (Able, Johnston, Adler & Swindle 2007). Itsetunnon tason on kuitenkin aikuisilla havaittu toimivan välittävänä tekijänä ADHD:n ja kielteisten seurannaisvaikutusten ilmenemisen välillä (Pedersen, Edvardsen, Messina, Volden, Weyandt & Lundervold 2024).
Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä aikuisena saadun ADHD-diagnoosin yksilötason vaikutuksista sekä varhaisen ADHD:n tunnistamisen tärkeydestä. Kokemuksia ymmärtämällä voidaan entistä paremmin tukea aikuisiällä ADHD-diagnoosin saaneita. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeen avulla Facebook-ryhmästä ”Avoin AD(H)D vertaistukiryhmä”. Aineistonkeruu toteutettiin toukokuussa 2024. Kyselylomake sisälsi sekä Likert-asteikollisia väittämäsarjoja että avoimia kysymyksiä. Aineiston analysoinnissa yhdisteltiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että aikuisena saatu ADHD-diagnoosi on monin tavoin yhteydessä minäkäsitykseen ja itsetuntoon. Aikuisiällä saadun ADHD-diagnoosin koettiin vahvistaneen itsetuntoa sekä kokemuksia omasta kyvykkyydestä. Diagnoosin saamisella koettiin olleen myös kielteisiä vaikutuksia, joiden ymmärtäminen on yhtä lailla tärkeää yksilöiden tukemisen kannalta. Varhaisemmalle ADHD:n diagnosoinnille annetut merkitykset osoittivat, että varhainen ADHD:n diagnosointi voi suojata yksilöiden minäkäsitystä ja itsetuntoa, ja vaikutukset saattavat yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi heijastua myös yhteiskunnalliselle tasolle. Kuitenkin tutkimuksen tulosten mukaan myös aikuisiällä saadulla ADHD-diagnoosilla voi olla myönteisiä vaikutuksia yksilöiden itsetuntoon sekä käsityksiin itsestä diagnoosin viivästymisestä huolimatta. | |
| dc.format.extent | 102 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.subject | ADHD, neuromoninaisuus, minäkäsitys, itsetunto | |
| dc.title | Aikuisena saadun ADHD-diagnoosin koetut vaikutukset minäkäsitykseen ja itsetuntoon | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| | |
| dc.rights.accessrights | avoin | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2025053056407 | |
| dc.contributor.faculty | fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Kasvatustiede (kasvatustieteiden laitos)|en=Educational Sciences| | |
| dc.contributor.department | fi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education| | |
