Lapsiperheiden vanhempien kokema psyykkinen kuormitus koronapandemian aikana 2020 ja sitä selittävät sosiaaliset tekijät : Tilastollisilla menetelmillä tarkasteltuna
Pelli, Ida (2025-05-21)
Lapsiperheiden vanhempien kokema psyykkinen kuormitus koronapandemian aikana 2020 ja sitä selittävät sosiaaliset tekijät : Tilastollisilla menetelmillä tarkasteltuna
(21.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056439
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056439
Tiivistelmä
Pro-gradu tutkielmassa käsiteltiin lapsiperheiden vanhempien koronapandemian aikaista psyykkistä kuormitusta. Psyykkistä kuormitusta mallinnettiin kehitystuloksena bioekologisen mallin avulla, johon yhdistettiin sosiaalisesta näkökulmasta valittuja selittäviä tekijöitä huomioiden koronapandemian vaikutukset työllisyydelle, taloudelle ja resilienssille. Tutkimustehtävinä selvitettiin psyykkisen kuormituksen esiintymistä lapsiperheiden vanhemmilla ja miten ikä, sukupuoli, työmarkkina-asema, koettu toimeentulo ja koronapandemian vaikutus luottamukseen tulevaisuutta kohtaan olivat tähän yhteydessä. Lisäksi tarkasteltiin esiintyvätkö, jotkin näistä tekijöistä yleisemmin psyykkisen kuormituksen yhteydessä kuin toiset ja millaisen mallin nämä muodostivat.
Tutkielma toteutettiin määrällisen aineiston ja tilastollisten menetelmien avulla SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tutkimusaineistona käytettiin Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Konse- aineistoa syksyltä 2020. Analyysi toteutettiin aineiston lapsiperheiden vanhempien osalta (N=555). Tutkimusmenetelminä käytettiin suoraa jakaumaa, ristiintaulukointia ja binääristä logistista regressioanalyysia.
Lapsiperheiden vanhemmista 60 prosenttia koki psyykkistä kuormitusta vähintään silloin tällöin, johon iällä, sukupuolella, työmarkkina-asemalla, koetulla toimeentulolla ja koronapandemian vaikutuksilla luottamukseen tulevaisuutta kohtaan oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Psyykkisen kuormituksen mallintaminen näillä tekijöillä binääristä logistista regressioanalyysia käyttäen osoittautui tilastollisesti merkitsevällä tasolla paremmaksi kuin tyhjä malli ja selitysaste oli 64 prosenttia. Logistisen mallin mukaan vastaajista alle 40-vuotiaiden naisten, jotka kokivat toimeentulo-ongelmia ja koronapandemian heikentäneen luottamusta tulevaisuutta kohtaan keskuudessa oli yleisempää kokea psyykkistä kuormitusta. Työssäkäynti tai muu työmarkkina-asema ei ollut mallissa tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen. Tutkielman tulokset edustavat aineiston lapsiperheiden vanhempia ja niitä ei voida yleistää koskemaan kaikkia lapsiperheitä.
Tutkielmassa tunnistettiin, että psyykkinen kuormittuneisuus koronapandemian aikana lapsiperheiden vanhemmilla oli yhteydessä siihen, että vastaaja oli nainen, alle 40-vuotias, jolla menojen kattamisessa tuloilla oli vaikeuksia ja luottamus tulevaisuutta kohtaan oli heikentynyt koronapandemian myötä. Nämä tekijät tulisi ottaa huomioon lapsiperheiden palveluissa, mielenterveyden edistämisessä sekä yhteiskunnan kriisinkestävyydessä. Lapsiperheiden vanhempien psyykkistä kuormitusta on jatkossakin perusteltua tutkia sosiaalisten tekijöiden avulla ja hyödyntää sosiaalisen asiantuntijuuden merkitystä osana mielenterveyden edistämistä ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Suurempi aineisto mahdollistaisi selittävien sosiaalisten tekijöiden määrän kasvattamisen ja parantaisi muuttujien tarkkuutta.
Tutkielma toteutettiin määrällisen aineiston ja tilastollisten menetelmien avulla SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tutkimusaineistona käytettiin Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Konse- aineistoa syksyltä 2020. Analyysi toteutettiin aineiston lapsiperheiden vanhempien osalta (N=555). Tutkimusmenetelminä käytettiin suoraa jakaumaa, ristiintaulukointia ja binääristä logistista regressioanalyysia.
Lapsiperheiden vanhemmista 60 prosenttia koki psyykkistä kuormitusta vähintään silloin tällöin, johon iällä, sukupuolella, työmarkkina-asemalla, koetulla toimeentulolla ja koronapandemian vaikutuksilla luottamukseen tulevaisuutta kohtaan oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Psyykkisen kuormituksen mallintaminen näillä tekijöillä binääristä logistista regressioanalyysia käyttäen osoittautui tilastollisesti merkitsevällä tasolla paremmaksi kuin tyhjä malli ja selitysaste oli 64 prosenttia. Logistisen mallin mukaan vastaajista alle 40-vuotiaiden naisten, jotka kokivat toimeentulo-ongelmia ja koronapandemian heikentäneen luottamusta tulevaisuutta kohtaan keskuudessa oli yleisempää kokea psyykkistä kuormitusta. Työssäkäynti tai muu työmarkkina-asema ei ollut mallissa tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen. Tutkielman tulokset edustavat aineiston lapsiperheiden vanhempia ja niitä ei voida yleistää koskemaan kaikkia lapsiperheitä.
Tutkielmassa tunnistettiin, että psyykkinen kuormittuneisuus koronapandemian aikana lapsiperheiden vanhemmilla oli yhteydessä siihen, että vastaaja oli nainen, alle 40-vuotias, jolla menojen kattamisessa tuloilla oli vaikeuksia ja luottamus tulevaisuutta kohtaan oli heikentynyt koronapandemian myötä. Nämä tekijät tulisi ottaa huomioon lapsiperheiden palveluissa, mielenterveyden edistämisessä sekä yhteiskunnan kriisinkestävyydessä. Lapsiperheiden vanhempien psyykkistä kuormitusta on jatkossakin perusteltua tutkia sosiaalisten tekijöiden avulla ja hyödyntää sosiaalisen asiantuntijuuden merkitystä osana mielenterveyden edistämistä ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Suurempi aineisto mahdollistaisi selittävien sosiaalisten tekijöiden määrän kasvattamisen ja parantaisi muuttujien tarkkuutta.