Neuvolaterveydenhoitajien kulttuurinen kompetenssi : kuvaileva poikkileikkaustutkimus
Laitinen, Saila (2025-05-12)
Neuvolaterveydenhoitajien kulttuurinen kompetenssi : kuvaileva poikkileikkaustutkimus
(12.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257655
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257655
Tiivistelmä
Terveydenhuollon ammattilaisten kompetenssilla on suora yhteys potilaiden terveyteen, potilasturvallisuuteen, hoidon laatuun ja tehokkuuteen. Kulttuurista kompetenssia on tutkittu kansainvälisesti paljon, mutta tiedeyhteisössä eri aloilla ei olla päästy yksimieliseen päätökseen siitä, mitä kulttuurinen kompetenssi on. Kulttuuriseen kompetenssiin liittyvää tutkimusta on paljon sairaalamaailmasta, mutta vähemmän ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osalta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata neuvolaterveydenhoitajien kulttuurista kompetenssia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää neuvolaterveydenhoitajien koulutusten suunnitteluun, maahanmuuttajien palveluiden kehittämiseen ja hoidon laadun arviointiin.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena yhdellä hyvinvointialueella ja tutkimuksen kohderyhmänä oli hyvinvointialueen neuvoloiden terveydenhoitajat. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena REDCap-ohjelman avulla. Mittarina käytettiin suomennettua ja Suomeen validoitua Kulttuurisen kompetenssin -mittaria, alkuperältään Cross-Cultural Competence Instrument for Healthcare Profession (CCCHP). Aineisto analysoitiin SPSS29-tilasto-ohjelman avulla. Vastaajilta kysyttiin lisäksi yksi avoin kysymys, joka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kyselyyn vastasi yhteensä 32 henkilöä (vastausprosentti 26,7 %). Analyysiin hyväksyttiin mukaan 31 vastausta, sillä yksi osallistuja oli vastannut vain taustakysymyksiin. Tulokset viittaavat siihen, että neuvolaterveydenhoitajien kulttuurinen kompetenssi oli keskinkertaisella tasolla. Mittarin osa-alueista korkealla eli hyvällä tasolla olivat motivaatio, taidot ja emootiot ja matalalla tasolla asenteet. Taustamuuttujista vain kulttuurinen koulutus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kulttuuriseen kompetenssiin. Osallistujilta kysyttiin myös yksi avoin kysymys ”Miten kehittäisit kulttuurista osaamista neuvolatyössä?”. Avointen vastauksien pohjalta muodostui kolme pääteemaa/aihekokonaisuutta, joita olivat koulutus, organisaatioon liittyvät asiat sekä kieli ja kommunikaatio. Pääteemojen alla olevat kehittämisehdotukset on jaettavissa vielä ammattilaisiin, asiakkaisiin ja johtamiseen liittyviin asioihin.
Tulokset viittaavat siihen, että neuvolaterveydenhoitajien kulttuurinen kompetenssi oli keskinkertaisella tasolla, ja siihen oli yhteydessä kulttuurinen koulutus. Riittävällä kulttuurisella koulutuksella voidaan parantaa terveydenhoitajien kulttuurista kompetenssia, lisätä maahanmuuttajien hakeutumista neuvolapalveluihin, oikean ja laadukkaan hoidon saamista sekä ymmärrystä ja luottamusta hoitohenkilöstön ja asiakkaiden välillä. Organisaation ja johtamisen tuella on merkitystä kulttuurisen kompetenssin ja kulttuurisen hoitotyön toteuttamisen edistämisessä. Neuvolaterveydenhoitajien kulttuurista kompetenssia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä olisi syytä tutkia Suomessa laajemmin valtakunnallisesti, sillä tutkimustietoa aiheesta on rajallisesti. Tutkimuksessa olisi hyvä selvittää monikulttuuristen asiakkaiden kohtaamisen tiheyden yhteyttä kulttuuriseen kompetenssiin sekä monikulttuurista asennetta. The competence of healthcare professionals is directly linked to patient health, patient safety, quality and effectiveness of care. Previous research has been conducted on cultural competence, but there is no consensus across disciplines on its definition. While there is substantial research on cultural competence within hospital settings, there is comparatively less focus on its application in preventive healthcare.
The objective of this study was to describe the cultural competence of maternity and child health clinic nurses, and the factors associated with it. The purpose was to produce information that can be used to development of the training for nurses, of services for migrants and the evaluation of quality of care.
The study was carried out as a descriptive cross-sectional survey in one welfare area and the target group of the study were the public health nurses of the welfare area's maternity and child health clinics. The survey was conducted as a questionnaire using the REDCap software. The instrument used was the Finnish version of the Cross-Cultural Competence Instrument for Healthcare Profession (CCCHP), which has been validated into Finnish healthcare. The data were analyzed using SPSS29 statistical software. Respondents were also asked one open-ended question, which was analyzed using inductive content analysis.
A total of 32 respondents participated in the survey (representing 26,7% of the sample size). 31 responses were accepted for analysis, as one participant had only answered the background questions. The study suggests that the cultural competency of public health nurses in maternity and child health clinics was at a medium level. The subdomains of the instrument showed that motivation, skills and emotions were at a high level, and attitudes were at a low level. Of the background variables, only cultural education was statistically significantly associated with cultural competence. Participants were also asked one open question "How would you develop cultural competence in your work in the field of maternity and child health?". Three main themes/topics emerged from the open-ended responses: education, organizational issues and language and communication. The suggestions for improvement under the main themes/topics can be further categorized into professional, customer and management issues.
The study suggests that the cultural competency of public health nurses in maternity and child health clinics was at a medium level, and cultural training is associated with it. Adequate cultural training can improve the cultural competence of nurses, increase the uptake of migrants in health clinics, improve access to correct and quality care, and increase understanding and trust between nurses and clients. Organizational and managerial support plays a role in promoting cultural competence and the implementation of cultural nursing. There is a need for more national research in Finland on the cultural competence of community nurses and related factors, as there is limited research data on this topic. It would be useful to examine the relationship between frequency of encounters with multicultural clients and cultural competence and multicultural attitudes.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata neuvolaterveydenhoitajien kulttuurista kompetenssia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää neuvolaterveydenhoitajien koulutusten suunnitteluun, maahanmuuttajien palveluiden kehittämiseen ja hoidon laadun arviointiin.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena yhdellä hyvinvointialueella ja tutkimuksen kohderyhmänä oli hyvinvointialueen neuvoloiden terveydenhoitajat. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena REDCap-ohjelman avulla. Mittarina käytettiin suomennettua ja Suomeen validoitua Kulttuurisen kompetenssin -mittaria, alkuperältään Cross-Cultural Competence Instrument for Healthcare Profession (CCCHP). Aineisto analysoitiin SPSS29-tilasto-ohjelman avulla. Vastaajilta kysyttiin lisäksi yksi avoin kysymys, joka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kyselyyn vastasi yhteensä 32 henkilöä (vastausprosentti 26,7 %). Analyysiin hyväksyttiin mukaan 31 vastausta, sillä yksi osallistuja oli vastannut vain taustakysymyksiin. Tulokset viittaavat siihen, että neuvolaterveydenhoitajien kulttuurinen kompetenssi oli keskinkertaisella tasolla. Mittarin osa-alueista korkealla eli hyvällä tasolla olivat motivaatio, taidot ja emootiot ja matalalla tasolla asenteet. Taustamuuttujista vain kulttuurinen koulutus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kulttuuriseen kompetenssiin. Osallistujilta kysyttiin myös yksi avoin kysymys ”Miten kehittäisit kulttuurista osaamista neuvolatyössä?”. Avointen vastauksien pohjalta muodostui kolme pääteemaa/aihekokonaisuutta, joita olivat koulutus, organisaatioon liittyvät asiat sekä kieli ja kommunikaatio. Pääteemojen alla olevat kehittämisehdotukset on jaettavissa vielä ammattilaisiin, asiakkaisiin ja johtamiseen liittyviin asioihin.
Tulokset viittaavat siihen, että neuvolaterveydenhoitajien kulttuurinen kompetenssi oli keskinkertaisella tasolla, ja siihen oli yhteydessä kulttuurinen koulutus. Riittävällä kulttuurisella koulutuksella voidaan parantaa terveydenhoitajien kulttuurista kompetenssia, lisätä maahanmuuttajien hakeutumista neuvolapalveluihin, oikean ja laadukkaan hoidon saamista sekä ymmärrystä ja luottamusta hoitohenkilöstön ja asiakkaiden välillä. Organisaation ja johtamisen tuella on merkitystä kulttuurisen kompetenssin ja kulttuurisen hoitotyön toteuttamisen edistämisessä. Neuvolaterveydenhoitajien kulttuurista kompetenssia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä olisi syytä tutkia Suomessa laajemmin valtakunnallisesti, sillä tutkimustietoa aiheesta on rajallisesti. Tutkimuksessa olisi hyvä selvittää monikulttuuristen asiakkaiden kohtaamisen tiheyden yhteyttä kulttuuriseen kompetenssiin sekä monikulttuurista asennetta.
The objective of this study was to describe the cultural competence of maternity and child health clinic nurses, and the factors associated with it. The purpose was to produce information that can be used to development of the training for nurses, of services for migrants and the evaluation of quality of care.
The study was carried out as a descriptive cross-sectional survey in one welfare area and the target group of the study were the public health nurses of the welfare area's maternity and child health clinics. The survey was conducted as a questionnaire using the REDCap software. The instrument used was the Finnish version of the Cross-Cultural Competence Instrument for Healthcare Profession (CCCHP), which has been validated into Finnish healthcare. The data were analyzed using SPSS29 statistical software. Respondents were also asked one open-ended question, which was analyzed using inductive content analysis.
A total of 32 respondents participated in the survey (representing 26,7% of the sample size). 31 responses were accepted for analysis, as one participant had only answered the background questions. The study suggests that the cultural competency of public health nurses in maternity and child health clinics was at a medium level. The subdomains of the instrument showed that motivation, skills and emotions were at a high level, and attitudes were at a low level. Of the background variables, only cultural education was statistically significantly associated with cultural competence. Participants were also asked one open question "How would you develop cultural competence in your work in the field of maternity and child health?". Three main themes/topics emerged from the open-ended responses: education, organizational issues and language and communication. The suggestions for improvement under the main themes/topics can be further categorized into professional, customer and management issues.
The study suggests that the cultural competency of public health nurses in maternity and child health clinics was at a medium level, and cultural training is associated with it. Adequate cultural training can improve the cultural competence of nurses, increase the uptake of migrants in health clinics, improve access to correct and quality care, and increase understanding and trust between nurses and clients. Organizational and managerial support plays a role in promoting cultural competence and the implementation of cultural nursing. There is a need for more national research in Finland on the cultural competence of community nurses and related factors, as there is limited research data on this topic. It would be useful to examine the relationship between frequency of encounters with multicultural clients and cultural competence and multicultural attitudes.