Synnyttäjien kokemukset synnytyksen käynnistyksestä
Ruohonen, Sanna (2025-05-19)
Synnyttäjien kokemukset synnytyksen käynnistyksestä
Ruohonen, Sanna
(19.05.2025)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060258025
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060258025
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Synnytyksen käynnistykset ovat lisääntyneet sekä Suomessa että globaalisti. Nykyisin lähes joka kolmas synnytys käynnistetään ja sillä on vaikutuksia sekä synnytyskokemukseen että synnytyksen kulkuun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata synnyttäjien kokemuksia synnytyksen käynnistyksestä. Tavoitteena oli saada tietoa synnyttäjien kokemuksista synnytyksen käynnistyksestä. Ymmärrys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat synnytyskokemukseen on ratkaisevan tärkeää laadukkaan hoidon tarjoamisen kannalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana haastattelututkimuksena. Kohderyhmänä olivat synnyttäjät, joiden synnytys käynnistettiin tutkimuksenteko aikana 1.6.2024–20.11.2024 raskausviikoilla 37–42.Tutkimukseen osallistui 14 synnyttäjää, joista uudelleen synnyttäjiä oli viisi. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja, joissa käytettiin puolistrukturoitua haastattelurunkoa. Aineisto analysoitiin temaattisella aineistonanalyysilla.
Päätöksenteko synnytyksen käynnistämisestä koettiin haastavaksi lyhyen ajan ja riittämättömän tiedon vuoksi. Osalle ei ollut täysin selvää miksi synnytys päätettiin käynnistää. Osallistujat toivoivat spontaania synnytyksen käynnistymistä, mutta kokivat epävarmuutta omasta kyvystään suoriutua ja pelkoa komplikaatioista. Käynnistäminen oli usein pitkä ja kivulias prosessi, joka vaati mukautumista muuttuviin tilanteisiin. Kivunlievitykseen oltiin osin tyytymättömiä ja sitä toivottiin aikaisemmassa vaiheessa. Etenkin ensisynnyttäjillä pitkä prosessi aiheutti pettymyksen ja turhautumisen tunteita varsinkin, jos synnytys päätyi keisarileikkaukseen. Osa vastaajista oli hyvin väsyneitä pitkän käynnistysprosessin jälkeen ja kokivat haasteita jaksamisessa ja vauvan hoidossa. Vaikka kokemus ei vastannut odotuksia ja sisälsi pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, useimmat haastateltavat olivat lopulta tyytyväisiä synnytykseensä ja kiitollisia saadessaan terveen vauvan. Toisaalta osaa vastaajista seuraavat synnytykset arveluttivat eivätkä he halunneet kokea käynnistystä uudelleen. Osa toivoi suoraan keisarileikkausta seuraavassa synnytyksessä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että synnyttäjät tarvitsevat neutraalia informaatiota käynnistyksen hyödyistä ja haitoista, vaihtoehdoista käynnistykselle sekä aikaa päätöksentekoon. Etenkin ensisynnyttäjät tarvitsevat enemmän tukea ja heidän luottamusta omaan kehoon tulisi vahvistaa, jotta voidaan edistää myönteisiä synnytyskokemuksia ja tukea naisten pitkäaikaista hyvinvointia. Kivunlievitykseen aikaisemmassa vaiheessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Positiiviseen synnytyskokemukseen vaikuttivat erityisesti henkilökunnan tuki ja kannustus, hyvä kommunikaatio ja tiedon saanti sekä kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta, samoin kuin kumppanin läsnäolo ja tuki.
Synnytyksen käynnistykset ovat lisääntyneet sekä Suomessa että globaalisti. Nykyisin lähes joka kolmas synnytys käynnistetään ja sillä on vaikutuksia sekä synnytyskokemukseen että synnytyksen kulkuun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata synnyttäjien kokemuksia synnytyksen käynnistyksestä. Tavoitteena oli saada tietoa synnyttäjien kokemuksista synnytyksen käynnistyksestä. Ymmärrys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat synnytyskokemukseen on ratkaisevan tärkeää laadukkaan hoidon tarjoamisen kannalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana haastattelututkimuksena. Kohderyhmänä olivat synnyttäjät, joiden synnytys käynnistettiin tutkimuksenteko aikana 1.6.2024–20.11.2024 raskausviikoilla 37–42.Tutkimukseen osallistui 14 synnyttäjää, joista uudelleen synnyttäjiä oli viisi. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja, joissa käytettiin puolistrukturoitua haastattelurunkoa. Aineisto analysoitiin temaattisella aineistonanalyysilla.
Päätöksenteko synnytyksen käynnistämisestä koettiin haastavaksi lyhyen ajan ja riittämättömän tiedon vuoksi. Osalle ei ollut täysin selvää miksi synnytys päätettiin käynnistää. Osallistujat toivoivat spontaania synnytyksen käynnistymistä, mutta kokivat epävarmuutta omasta kyvystään suoriutua ja pelkoa komplikaatioista. Käynnistäminen oli usein pitkä ja kivulias prosessi, joka vaati mukautumista muuttuviin tilanteisiin. Kivunlievitykseen oltiin osin tyytymättömiä ja sitä toivottiin aikaisemmassa vaiheessa. Etenkin ensisynnyttäjillä pitkä prosessi aiheutti pettymyksen ja turhautumisen tunteita varsinkin, jos synnytys päätyi keisarileikkaukseen. Osa vastaajista oli hyvin väsyneitä pitkän käynnistysprosessin jälkeen ja kokivat haasteita jaksamisessa ja vauvan hoidossa. Vaikka kokemus ei vastannut odotuksia ja sisälsi pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, useimmat haastateltavat olivat lopulta tyytyväisiä synnytykseensä ja kiitollisia saadessaan terveen vauvan. Toisaalta osaa vastaajista seuraavat synnytykset arveluttivat eivätkä he halunneet kokea käynnistystä uudelleen. Osa toivoi suoraan keisarileikkausta seuraavassa synnytyksessä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että synnyttäjät tarvitsevat neutraalia informaatiota käynnistyksen hyödyistä ja haitoista, vaihtoehdoista käynnistykselle sekä aikaa päätöksentekoon. Etenkin ensisynnyttäjät tarvitsevat enemmän tukea ja heidän luottamusta omaan kehoon tulisi vahvistaa, jotta voidaan edistää myönteisiä synnytyskokemuksia ja tukea naisten pitkäaikaista hyvinvointia. Kivunlievitykseen aikaisemmassa vaiheessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Positiiviseen synnytyskokemukseen vaikuttivat erityisesti henkilökunnan tuki ja kannustus, hyvä kommunikaatio ja tiedon saanti sekä kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta, samoin kuin kumppanin läsnäolo ja tuki.