Olette lumonnut minut : Käännöstekstitysten toimivuus Joe Wrightin ohjaamassa elokuvassa Ylpeys ja ennakkoluulo

Abstract

Tutkielma käsittelee käännöstekstitysten laatua eli niiden vastaavuutta alkuperäiseen tekstiin, toimivuutta käännöstekstityksinä sekä sopivuutta suomenkieliselle yleisölle. Tällä tutkielmalla halutaan selvittää, ovatko valitut käännöstekstitykset laadukkaita sekä onko julkaisualustalla merkitystä laadun kannalta. Tutkimuksen aineistona toimii Joe Wrightin ohjaama elokuva Ylpeys ja ennakkoluulo vuodelta 2005. Kyseisestä elokuvasta on valittu kaksi kohtausta, joiden käännöstekstityksiä tarkastellaan valittujen kriteerien kautta. Tarkasteltavat käännöstekstitykset on otettu suoratoistopalvelu Netflixistä sekä DVD-julkaisulta. Valittuja kohtauksia yhdistää elokuvan kaksi päähahmoa, Elizabeth Bennet sekä herra Darcy. Dialogit on valittu sillä perusteella, että vähintään toisella päähahmolla on repliikki ja repliikki liittyy toiseen päähahmoista tai on tälle sanottu. Analyysi tapahtuu Suomessa käytettyjen laatusuositusten, yhden Tiina Holopaisen toimivuuden tason eli viestillisyyden sekä Christopher Taylorin esittämien perspektiivien tulkinnan kautta. Käännöstekstitysten tavoitteena on mahdollistaa elokuvan katsominen katsojalle, joka ei ymmärrä puhuttua kieltä. Molemmat valitsemani versiot ovat kriteerieni kannalta jollain tapaa toimivia, vaikka kummankin laadussa on ajoittain puutteita. DVD:llä julkaistuissa käännöstekstityksissä merkitys on huomioitu useammin, ja ne heijastavat henkilöhahmojen luonteenpiirteitä enemmän. Netflixissä julkaistuissa käännöstekstityksissä suositaan yksirivisiä ruututekstejä, mikä vaikuttaa henkilöhahmon repliikkien sekä tapahtumien kuvaamiseen. Laatusuositukset ovat kuitenkin suosituksia, joista voi poiketa tarvittaessa. Molemmat käännöstekstitykset täyttävät käännöstekstitysten tärkeimmän tehtävän, eli vieraskielinen katsoja pääsee katsomaan elokuvan ja ymmärtämään henkilöhahmojen repliikit. Laadukkaat käännöstekstitykset parantavat katsojakokemusta, mutta ne eivät ole välttämättömyys. Tästä huolimatta käännöstekstityksiin tulisi panostaa, jotta katsojat pääsevät syvemmälle elokuvan maailmaan ja saavat mahdollisimman autenttisen elokuvakokemuksen.

This thesis discusses the quality of audiovisual translations, in other words, the correlation to the original text, the functionality of the subtitle and its suitability to Finnish-speaking audience. The thesis explores the quality of two different subtitle versions and whether there is a difference between publishing platforms. The material of the thesis is a film directed by Joe Wright in 2005 called Pride and Prejudice. Two subtitle versions are picked from the streaming service Netflix and a DVD publication. The thesis analyses the subtitles through two scenes, which both contain one or two of the main characters either talking together or mentioning the other to another character. The analysis is done through official Finnish guidelines for subtitling, one of the layers of functioning by Tiina Holopainen and different perspectives by Christopher Taylor. The aim of subtitling is to enable a viewer to watch content without the interruption of a language barrier. Through this lens both subtitles provide that. Through the criteria set, the subtitles are adequate and perform quite well despite a few shortages. Excellent subtitles are not mandatory yet they do improve the quality of the content and give the viewer a more authentic experience. In spite of this, audiovisual translation is a field which needs more research to raise the standards of subtitling.