Informaatiovaikuttamisen torjunta: suhde sananvapauden toteutumiseen poikkeusoloissa
Malkavaara, Tessa (2025-05-23)
Informaatiovaikuttamisen torjunta: suhde sananvapauden toteutumiseen poikkeusoloissa
(23.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257572
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257572
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää keinoja informaatiovaikuttamisen torjumiseksi Suomessa sekä tutkia informaatiovaikuttamisen torjunnan suhdetta sananvapauteen erityisesti poikkeusoloissa. Tutkielmassani tarkastelen, millaisia säännöksiä voimassa olevassa lainsäädännössä on informaatiovaikuttamisen torjumiseksi ja missä määrin nämä säännökset rajoittavat sananvapauden toteutumista. Tutkielman pääpaino on poikkeusoloissa, mutta lisäksi selvitän, miten informaatiovaikuttamiseen varaudutaan ja miten sitä torjutaan normaalioloissa.
Tutkielma on tutkimusmenetelmältään oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielmassa tulkinnan ja systematisoinnin kohteena on voimassa oleva oikeus. Informaatiovaikuttamista, sananvapautta ja poikkeusoloja koskevan voimassa olevan lainsäädännön tulkintatarve on syntynyt ennen kaikkea Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneen muutoksen myötä. Muuttunut turvallisuusympäristö on johtanut uuden, vuonna 2022 voimaan tulleen, valmiuslain hybridivaikuttamistilanteita koskevan poikkeusoloperusteen säätämiseen sekä valmiuslain kokonaisuudistuksen käynnistämiseen. Tutkielma pohjautuu pääasiassa lainsäädäntöön, erityisesti valmiuslakiin ja puolustustilalakiin, hallituksen esityksiin, oikeuskirjallisuuteen sekä valiokuntien lausuntoihin ja mietintöihin.
Informaatiovaikuttamiseen varautuminen ja sen torjunta perustuu tällä hetkellä pääasiassa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoimintaan. Verkostomainen yhteistyö eri toimijoiden välillä on merkittävässä roolissa informaatioturvallisuuden varmistamisessa. Mediakasvatuksella vahvistetaan kriittistä medialukutaitoa ja henkistä kriisinkestävyyttä. Poikkeusoloissa informaatiovaikuttamisen torjumiseksi välttämättömät toimet voivat johtaa tilanteisiin, joissa sananvapautta rajoitetaan. Informaatiovaikuttamisen ja sananvapauden välinen suhde on erityisesti poikkeusoloissa jännitteinen. Informaatiovaikuttamisen kehittyessä ilmiön jatkuva seuranta ja oikeudellinen arviointi on välttämätöntä demokraattisen yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi myös poikkeusoloissa.
Tutkielma on tutkimusmenetelmältään oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielmassa tulkinnan ja systematisoinnin kohteena on voimassa oleva oikeus. Informaatiovaikuttamista, sananvapautta ja poikkeusoloja koskevan voimassa olevan lainsäädännön tulkintatarve on syntynyt ennen kaikkea Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneen muutoksen myötä. Muuttunut turvallisuusympäristö on johtanut uuden, vuonna 2022 voimaan tulleen, valmiuslain hybridivaikuttamistilanteita koskevan poikkeusoloperusteen säätämiseen sekä valmiuslain kokonaisuudistuksen käynnistämiseen. Tutkielma pohjautuu pääasiassa lainsäädäntöön, erityisesti valmiuslakiin ja puolustustilalakiin, hallituksen esityksiin, oikeuskirjallisuuteen sekä valiokuntien lausuntoihin ja mietintöihin.
Informaatiovaikuttamiseen varautuminen ja sen torjunta perustuu tällä hetkellä pääasiassa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoimintaan. Verkostomainen yhteistyö eri toimijoiden välillä on merkittävässä roolissa informaatioturvallisuuden varmistamisessa. Mediakasvatuksella vahvistetaan kriittistä medialukutaitoa ja henkistä kriisinkestävyyttä. Poikkeusoloissa informaatiovaikuttamisen torjumiseksi välttämättömät toimet voivat johtaa tilanteisiin, joissa sananvapautta rajoitetaan. Informaatiovaikuttamisen ja sananvapauden välinen suhde on erityisesti poikkeusoloissa jännitteinen. Informaatiovaikuttamisen kehittyessä ilmiön jatkuva seuranta ja oikeudellinen arviointi on välttämätöntä demokraattisen yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi myös poikkeusoloissa.