Kaksoiskansalaisuus Suomen muuttuvassa turvallisuustilanteessa : Turvallisuustekijöiden merkitys kaksoiskansalaisuuden sääntelyssä ja kansalaisuuden menettämisessä
Ojala, Eveliina (2025-05-25)
Kaksoiskansalaisuus Suomen muuttuvassa turvallisuustilanteessa : Turvallisuustekijöiden merkitys kaksoiskansalaisuuden sääntelyssä ja kansalaisuuden menettämisessä
Ojala, Eveliina
(25.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257933
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257933
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kaksoiskansalaisuutta ja kansalaisuuden menettämistä keskittyen erityisesti niiden turvallisuusnäkökohtiin. Tutkimuskysymyksiksi ovat rajautuneet ensinnäkin se, miten kaksoiskansalaisuutta ja kansalaisuuden menettämistä koskevassa lainsäädännössä on Suomen itsenäisyyden aikana huomioitu turvallisuusnäkökohdat. Toiseksi se, miten kaksoiskansalaisuuden vastavuoroisen tunnustamisen periaate ja kaksoiskansalaisuuden menettäminen näyttäytyvät suhteessa perus- ja ihmisoikeuksiin.
Tavoitteena on lainopin metodein ja oikeushistoriallisen tarkastelun avulla antaa johdonmukainen kuva kaksoiskansalaisuuden asemasta kansallisessa oikeudessa. Samalla on tarkoitus antaa yleiskatsaus siitä, miten kansainväliset säännöt suhtautuvat kansallisiin ja päinvastoin sekä antaa koherentti kuva näiden muodostamasta kokonaisuudesta. Lisäksi tarkoitus on taustoittaa, miten aikaisempi sääntely on johtanut nykyhetken kaltaiseen kaksoiskansalaisuuden sääntelyyn ja taustoittaa muutossyitä yhteiskunnallisen kehityksen kontekstissa.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että kaksoiskansalaisuuteen on pitkään suhtauduttu kielteisesti. Yleinen muutos suhtautumisessa tapahtui 2000-luvulla, kun aiemmin mielletyt kaksoiskansalaisuuteen liittyvät turvallisuusuhat eivät tuntuneet enää samassa mielessä ajankohtaisilta. Kuitenkin muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta kaksoiskansalaisuus ja sen vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen ovat nousseet taas julkisessa keskustelussa esiin. Kaksoiskansalaisuutta on pidetty turvallisuusuhkana, mutta myös keinona vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteen. Suomessa kansalaisuuden menettäminen rikoksen seurauksena, joka on kohdistunut Suomen valtion elintärkeisiin etuihin, on rajattu koskemaan vain kaksoiskansalaisia.
Kansalaisuuden menettämistä koskevaa säännöstä ei voida säätää taannehtivasti, jolloin kaksoiskansalaisuuden vastavuoroisen tunnustamisen periaate ei lähtökohtaisesti yksinään voisi johtaa nykyisten kaksoiskansalaisten kansalaisuusaseman muutokseen. Kaiken kaikkiaan kaksoiskansalaisuuden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen siirtyminen näyttäytyy haastavana kokonaisuutena suhteessa kansalliseen ja kansainväliseen oikeuteen. Ongelmana nousee esiin erityisesti yhdenvertaisuus sekä syrjinnän ja kansalaisuuden mielivaltaisen riistämisen kiellot.
Tavoitteena on lainopin metodein ja oikeushistoriallisen tarkastelun avulla antaa johdonmukainen kuva kaksoiskansalaisuuden asemasta kansallisessa oikeudessa. Samalla on tarkoitus antaa yleiskatsaus siitä, miten kansainväliset säännöt suhtautuvat kansallisiin ja päinvastoin sekä antaa koherentti kuva näiden muodostamasta kokonaisuudesta. Lisäksi tarkoitus on taustoittaa, miten aikaisempi sääntely on johtanut nykyhetken kaltaiseen kaksoiskansalaisuuden sääntelyyn ja taustoittaa muutossyitä yhteiskunnallisen kehityksen kontekstissa.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että kaksoiskansalaisuuteen on pitkään suhtauduttu kielteisesti. Yleinen muutos suhtautumisessa tapahtui 2000-luvulla, kun aiemmin mielletyt kaksoiskansalaisuuteen liittyvät turvallisuusuhat eivät tuntuneet enää samassa mielessä ajankohtaisilta. Kuitenkin muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta kaksoiskansalaisuus ja sen vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen ovat nousseet taas julkisessa keskustelussa esiin. Kaksoiskansalaisuutta on pidetty turvallisuusuhkana, mutta myös keinona vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteen. Suomessa kansalaisuuden menettäminen rikoksen seurauksena, joka on kohdistunut Suomen valtion elintärkeisiin etuihin, on rajattu koskemaan vain kaksoiskansalaisia.
Kansalaisuuden menettämistä koskevaa säännöstä ei voida säätää taannehtivasti, jolloin kaksoiskansalaisuuden vastavuoroisen tunnustamisen periaate ei lähtökohtaisesti yksinään voisi johtaa nykyisten kaksoiskansalaisten kansalaisuusaseman muutokseen. Kaiken kaikkiaan kaksoiskansalaisuuden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen siirtyminen näyttäytyy haastavana kokonaisuutena suhteessa kansalliseen ja kansainväliseen oikeuteen. Ongelmana nousee esiin erityisesti yhdenvertaisuus sekä syrjinnän ja kansalaisuuden mielivaltaisen riistämisen kiellot.