Nuorten elämään tyytyväisyys ja syömisen taito : kirjallisuuskatsaus
Voutilainen, Saara (2025-05-23)
Nuorten elämään tyytyväisyys ja syömisen taito : kirjallisuuskatsaus
(23.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257439
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257439
Tiivistelmä
Nuorten kokema hyvinvointi liittyy vahvasti heidän terveydentilaansa ja elämäntapoihinsa. Elämään tyytyväisyys kuvastaa sitä, miten yksilö arvioi omaa elämäänsä suhteessa omiin tavoitteisiinsa, odotuksiinsa, arvoihinsa ja huolenaiheisiinsa. Länsimaissa nuorten terveysongelmat, kuten ylipaino, ovat yleistymässä. Monien terveysongelmien taustalla on esimerkiksi ruokailutottumuksiin liittyviä tekijöitä. Syömiskäyttäytyminen kattaa kaiken ruoan hankintaan, valintaan, valmistamiseen ja syömiseen liittyvän toiminnan ja siihen vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Onkin tärkeää lisätä tutkimustietoa nuorten terveellisten elämäntapojen muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli kuvata nuorten elämään tyytyväisyyteen ja syömisen taitoon yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Minkälaiset tekijät ovat yhteydessä nuorten koettuun elämään tyytyväisyyteen? 2. Minkälaiset tekijät ovat yhteydessä nuorten syömisen taitoon? ja 3. Miten nuorten koettu tyytyväisyys omaan elämäänsä on yhteydessä nuorten syömisen taitoon?
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin kansainvälisiin PubMed-, CINAHL- ja Psychinfo-tietokantoihin sekä suomalaiseen Medic-tietokantaan elokuussa 2024. Katsaukseen valittiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella 13 tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkielman tuloksena havaittiin, että nuorten suhde vanhempiinsa, ystäviinsä ja muuhun ympäristöön oli yksi merkittävä ennustaja nuoren elämään tyytyväisyydelle. Nuorten vahva itsetunto ja elämän hallinnan tunne olivat yhteydessä nuorten syömiseen liittyviin taitoihin. Terveelliset ruokailutottumukset olivat positiivisesti yhteydessä nuorten elämään tyytyväisyyteen ja nuorten parempaan mielenterveyteen.
Tämän tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että nuorten elämään tyytyväisyydellä ja nuorten syömistottumuksilla on yhteyksiä. Nuorten syömisen taitoa on tutkittu vielä melko vähän, joten lisätutkimusta tarvitaan, jotta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tällä tavoin voidaan paremmin huomioida nuorten yksilölliset tarpeet heidän saamassaan terveysneuvonnassa ja ohjauksessa.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli kuvata nuorten elämään tyytyväisyyteen ja syömisen taitoon yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Minkälaiset tekijät ovat yhteydessä nuorten koettuun elämään tyytyväisyyteen? 2. Minkälaiset tekijät ovat yhteydessä nuorten syömisen taitoon? ja 3. Miten nuorten koettu tyytyväisyys omaan elämäänsä on yhteydessä nuorten syömisen taitoon?
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin kansainvälisiin PubMed-, CINAHL- ja Psychinfo-tietokantoihin sekä suomalaiseen Medic-tietokantaan elokuussa 2024. Katsaukseen valittiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella 13 tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkielman tuloksena havaittiin, että nuorten suhde vanhempiinsa, ystäviinsä ja muuhun ympäristöön oli yksi merkittävä ennustaja nuoren elämään tyytyväisyydelle. Nuorten vahva itsetunto ja elämän hallinnan tunne olivat yhteydessä nuorten syömiseen liittyviin taitoihin. Terveelliset ruokailutottumukset olivat positiivisesti yhteydessä nuorten elämään tyytyväisyyteen ja nuorten parempaan mielenterveyteen.
Tämän tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että nuorten elämään tyytyväisyydellä ja nuorten syömistottumuksilla on yhteyksiä. Nuorten syömisen taitoa on tutkittu vielä melko vähän, joten lisätutkimusta tarvitaan, jotta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tällä tavoin voidaan paremmin huomioida nuorten yksilölliset tarpeet heidän saamassaan terveysneuvonnassa ja ohjauksessa.