Ordförrådet i kommentarer om hatspråk på Facebook och TikTok
Kuuppo, Jenni (2025-05-25)
Ordförrådet i kommentarer om hatspråk på Facebook och TikTok
(25.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257789
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060257789
Tiivistelmä
I denna avhandling granskar jag ordförrådet i diskussion om hatspråk i kommentarsfält på Facebook och TikTok. Jag kommer att ta reda på vilka ord respektive innehållsord som används mest frekvent på båda plattformarna, och om det finns någon tydlig olikhet mellan plattformarnas kommentarsfält.
Som huvudmaterial använder jag kommentarer från Facebook och TikTok till en nyhetsartikel av Aftonbladet (2024). Antalet kommentarer har jag avgränsat till cirka samma antal. Med hjälp av Lix-räknaren analyserar jag hur mycket och vilka ord samt innehållsord som förekommer mest på plattformarna. Utifrån resultatet diskuterar jag olikheter mellan ordförrådet i plattformarnas kommentarsfält och möjliga orsak till dem. Min undersökning baserar sig på ett kvantitativt arbetssätt, men jag analyserar resultat också kvalitativt.
Enligt undersökningens resultat finns det inga stora skillnader mellan orförrådet i Facebooks och TikToks kommentarsfälten. De mest tydliga skillnaderna mellan plattformarnas kommentarer kom fram i användning av emojier och hur långa kommentarerna var. På Facebook var kommentarerna längre och på TikTok förekom det mer emojier. På TikTok var språket också lite mer grovt än på Facebook. Tässä tutkielmassa tarkastelen ja vertailen ruotsinkielistä sanastoa vihapuheeseen liittyvässä keskustelussa Facebookin ja TikTokin kommenttikentissä. Tutkielmassa otan selvää, mitkä sanat ja sisältösanat esiintyvät alustoilla useimmiten ja onko alustojen kommenttikentissä selviä eroavaisuuksia sanaston tai kommentointitavan suhteen.
Tutkimusmateriaalina olen käyttänyt kommentteja Facebookista ja TikTokista yhteen Aftonbladet -iltapäivälehden artikkeliin (2024). Artikkeli käsittelee oikeudenpäätöstä eräässä vihapuheeseen liittyvässä oikeudenkäynnissä. Olen rajannut kommenttien määrän molemmilta alustoilta samansuuruiseksi. Ruotsinkielisen Lix-räknare -sanalaskurin avulla analysoin miten paljon ja mitä sanoja sekä sisältösanoja alustojen kommenttikentissä esiintyy eniten. Tulosten pohjalta pohdin alustojen sanastoissa esiintyviä eroja ja mahdollisia syitä niihin. Tutkielmani vahvana perustana toimii kvantitatiivinen työskentelytapa, mutta kvalitatiivinen näkökulma on tulosten lopullisessa analyysissä keskeinen. Tutkielman tärkeimpiä lähteitä ovat Aftonbladetin artikkelien lisäksi aiemmat vihapuheeseen liittyvät tutkimukset, joista otan esille kaksi, sekä aiheeseen liittyvät ruotsinkieliset teokset Tackla hatet (2016) ja Du blir vad du säger (2021). Kielitieteellisten termien, kuten sisältösana, määrittelemiseen olen käyttänyt teosta Språk i text. Handbok i stilistik (1993).
Tutkielmani tulokset viittaavat siihen, että Facebookin ja TikTokin kommenttikenttien sanastoissa ei ole suuria eroavaisuuksia. Selvimmät erot alustojen kommenttikenttien välillä ilmenivät emojien käytössä ja kommenttien pituudessa. Facebookissa kommentit olivat tyypillisesti pidempiä kuin TikTokissa, jossa kommentit olivat useammin lyhyitä ja sisälsivät keskimäärin enemmän emojeja. TikTokin kommenteissa esiintyi myös jonkin verran enemmän karkeaa kielenkäyttöä Facebookin kommentteihin verrattuna.
Som huvudmaterial använder jag kommentarer från Facebook och TikTok till en nyhetsartikel av Aftonbladet (2024). Antalet kommentarer har jag avgränsat till cirka samma antal. Med hjälp av Lix-räknaren analyserar jag hur mycket och vilka ord samt innehållsord som förekommer mest på plattformarna. Utifrån resultatet diskuterar jag olikheter mellan ordförrådet i plattformarnas kommentarsfält och möjliga orsak till dem. Min undersökning baserar sig på ett kvantitativt arbetssätt, men jag analyserar resultat också kvalitativt.
Enligt undersökningens resultat finns det inga stora skillnader mellan orförrådet i Facebooks och TikToks kommentarsfälten. De mest tydliga skillnaderna mellan plattformarnas kommentarer kom fram i användning av emojier och hur långa kommentarerna var. På Facebook var kommentarerna längre och på TikTok förekom det mer emojier. På TikTok var språket också lite mer grovt än på Facebook.
Tutkimusmateriaalina olen käyttänyt kommentteja Facebookista ja TikTokista yhteen Aftonbladet -iltapäivälehden artikkeliin (2024). Artikkeli käsittelee oikeudenpäätöstä eräässä vihapuheeseen liittyvässä oikeudenkäynnissä. Olen rajannut kommenttien määrän molemmilta alustoilta samansuuruiseksi. Ruotsinkielisen Lix-räknare -sanalaskurin avulla analysoin miten paljon ja mitä sanoja sekä sisältösanoja alustojen kommenttikentissä esiintyy eniten. Tulosten pohjalta pohdin alustojen sanastoissa esiintyviä eroja ja mahdollisia syitä niihin. Tutkielmani vahvana perustana toimii kvantitatiivinen työskentelytapa, mutta kvalitatiivinen näkökulma on tulosten lopullisessa analyysissä keskeinen. Tutkielman tärkeimpiä lähteitä ovat Aftonbladetin artikkelien lisäksi aiemmat vihapuheeseen liittyvät tutkimukset, joista otan esille kaksi, sekä aiheeseen liittyvät ruotsinkieliset teokset Tackla hatet (2016) ja Du blir vad du säger (2021). Kielitieteellisten termien, kuten sisältösana, määrittelemiseen olen käyttänyt teosta Språk i text. Handbok i stilistik (1993).
Tutkielmani tulokset viittaavat siihen, että Facebookin ja TikTokin kommenttikenttien sanastoissa ei ole suuria eroavaisuuksia. Selvimmät erot alustojen kommenttikenttien välillä ilmenivät emojien käytössä ja kommenttien pituudessa. Facebookissa kommentit olivat tyypillisesti pidempiä kuin TikTokissa, jossa kommentit olivat useammin lyhyitä ja sisälsivät keskimäärin enemmän emojeja. TikTokin kommenteissa esiintyi myös jonkin verran enemmän karkeaa kielenkäyttöä Facebookin kommentteihin verrattuna.