Perusopetus risteyksessä : tapaustutkimus osallisuudesta Raision kouluverkkosuunnittelussa
Janocko, Sanni; Yevstihnyeyev, Irina (2025-05-05)
Perusopetus risteyksessä : tapaustutkimus osallisuudesta Raision kouluverkkosuunnittelussa
(05.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060358584
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060358584
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan osallisuutta vuonna 2019 käynnistyneessä Raision kaupungin perusopetuksen kouluverkkosuunnittelussa. Tutkielman kontekstina on kuntien väestökehityksen, muuttoliikkeen ja alueiden eriytymisen myötä seurannut toimintaympäristön muutos. Tulevina vuosina yhä useampaa kuntaa kohtaa kouluverkkosuunnittelu ja sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä hyvinvointialueiden vastuulle kuntien asema sivistyspalvelujen tuottajana on korostunut entisestään. Koulujen ollessa vahvasti osa sosiaali- ja aluepolitiikkaa on kouluverkkosuunnittelua perusteltua tutkia kriittisesti, jotta perusopetuksen tasa-arvoa ja hyvinvointia edistävän lupauksen voivat lunastaa myös tulevat sukupolvet.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu viheliäisen ongelman, julkisjohtamisen muutosten ja demokraattisen päätöksenteon käsitteisiin. Viheliäisiä ongelmia ratkotaan kestävästi osallistamalla eri toimijoita yhteiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Suomalaisissa kunnissa päätöksenteko perustuu edustukselliseen demokratiaan, mutta enenevässä määrin on otettu käyttöön sen legitimiteettiä tukevia osallistamisen keinoja. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia osallistamiskeinoja Raision kouluverkkosuunnittelussa on käytetty ja millaisia näkemyksiä sivistystoimella on osallisuudesta kouluverkkosuunnittelussa.
Tutkimuskysymyksiin vastattiin eri aineistoin ja menetelmin. Sivistystoimen näkemyksiä selvitettiin haastattelemalla kahta Raision sivistystoimen työntekijää ryhmämuotoisessa teemahaastattelussa. Haastattelu analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Osallistamisen keinoja taas kartoitettiin analysoimalla Raision sivistyslautakunnan pöytäkirjoja kouluverkkosuunnittelua koskien. Pöytäkirjat analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan Raision sivistystoimi näkee kuntalaisten osallisuuden edustuksellista demokratiaa tukevana tekijänä. Osallistamisen keinoja käytettiin Raisiossa monipuolisesti, mutta tiedon yhteinen prosessointi ja deliberatiivinen keskustelu jäivät kuntalaisten ja päättäjien välillä vähäiseksi. Lisäksi tulokset indikoivat, että osallisuuden suunnittelu, raportointi ja arviointi ovat puutteellisia ja niihin tulisi jatkossa panostaa aikaisempaa enemmän. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia kuntalaisten koettua osallisuutta kuntapolitiikassa sekä heidän omaehtoisia osallistumiskeinoja.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu viheliäisen ongelman, julkisjohtamisen muutosten ja demokraattisen päätöksenteon käsitteisiin. Viheliäisiä ongelmia ratkotaan kestävästi osallistamalla eri toimijoita yhteiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Suomalaisissa kunnissa päätöksenteko perustuu edustukselliseen demokratiaan, mutta enenevässä määrin on otettu käyttöön sen legitimiteettiä tukevia osallistamisen keinoja. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia osallistamiskeinoja Raision kouluverkkosuunnittelussa on käytetty ja millaisia näkemyksiä sivistystoimella on osallisuudesta kouluverkkosuunnittelussa.
Tutkimuskysymyksiin vastattiin eri aineistoin ja menetelmin. Sivistystoimen näkemyksiä selvitettiin haastattelemalla kahta Raision sivistystoimen työntekijää ryhmämuotoisessa teemahaastattelussa. Haastattelu analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Osallistamisen keinoja taas kartoitettiin analysoimalla Raision sivistyslautakunnan pöytäkirjoja kouluverkkosuunnittelua koskien. Pöytäkirjat analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan Raision sivistystoimi näkee kuntalaisten osallisuuden edustuksellista demokratiaa tukevana tekijänä. Osallistamisen keinoja käytettiin Raisiossa monipuolisesti, mutta tiedon yhteinen prosessointi ja deliberatiivinen keskustelu jäivät kuntalaisten ja päättäjien välillä vähäiseksi. Lisäksi tulokset indikoivat, että osallisuuden suunnittelu, raportointi ja arviointi ovat puutteellisia ja niihin tulisi jatkossa panostaa aikaisempaa enemmän. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia kuntalaisten koettua osallisuutta kuntapolitiikassa sekä heidän omaehtoisia osallistumiskeinoja.