Ammattietiikka kääntämisen tukena : katsaus neljän pohjoismaisen kääntäjäyhdistyksen ammattieettisiin säännöstöihin

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan kääntäjien ammattietiikan perusteita analysoimalla valikoitujen pohjoismaisten käännösalayhdistysten julkisesti saatavilla olevia ammattieettisiä säännöstöjä. Analysoitaviksi valikoitui neljä eri säännöstöä neljästä eri maasta. Säännöstöissä korostuvia eettisiä periaatteita tutkittiin analysoimalla niiden arvosisältöjä ja näitä määrittäviä perusteluita. Analyysin ohjaavana tekijänä ja sen tukena käytettiin Andrew Chestermanilta (2001) omaksuttua kääntämisen etiikalle olennaisimpien arvopohjien mallia. Kääntäjien ammattieettisistä säännöstöistä on toistaiseksi tehty tutkimusta vähäisesti, ja tämän tutkielman tarkoituksena on lisätä yleistä tietämystä aiheesta. Käytössä olevien ammattieettisten säännöstöjen tosiasiallista arvopohjaa tarkastelemalla pyrittiin vastaamaan kysymyksiin sekä niiden keskeisistä sisällöistä, että näiden sisältöjen suhteista kääntämisen etiikan alalla vallitseviin teorioihin (McDonough Dolmaya 2011, Baixauli-Olmos 2021, Lambert 2018 & 2021). Samalla pyrittiin arvioimaan Chestermanin laatiman arvopohjan kattavuutta ja toimivuutta. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä oli säännöstöjen sisältöjen tarkempi analyysi Chestermanin arvopohjaan rinnastamalla ja vertailemalla. Tutkimus oli laadultaan ensisijaisesti kvalitatiivista ja deskriptiivistä, mutta eettisiä arvoja perusteluineen myös arvioitiin mahdollisuuksien rajoissa. Tutkielmassa havaittiin, että Chestermanin luonnostelema arvopohja vastasi kohtalaisen pitkälti eettisten arvojen konkreettisiakin esiintymiä tutkituissa ammattieettisissä säännöstöissä. Samoin tutkielman saatossa tehdyt havainnot päätyivät pitkälti mukailemaan aiemmissa vastaavaan aihepiiriin keskittyvissä tutkimuksissa tehtyjä päätelmiä (McDonough Dolmaya 2011, Bennett 2021). Tiettyjen ennakko-oletusten suhteen havaittiin kuitenkin myös vähäisiä poikkeamia. Jotkin lähtökohtaisesti merkittäviksi oletetut eettiset arvot, kuten esimerkiksi ymmärrys, uskollisuus ja selkeys eivät lopulta esiintyneetkään tutkielman analyysiosuuden yhteydessä aivan niin usein, kuin oletettiin. Omalta osaltaan tätä saattaa kuitenkin selittää eettisten arvojen luokittelun haastavuus ja erillisiksi nimettyjen arvojen osittainen päällekkäisyys. Lisää vastaavan kaltaisiin aineistoihin keskittyvää tutkimusta kaivataan tulevaisuudessa laaja-alaisemman ymmärryksen saavuttamiseksi ja yleistettävämpien päätelmien tekemiseksi. Mahdollisesti myös suurempiin otantoihin kykenevät yksittäiset tutkimukset, kuten esimerkiksi korpusmenetelmillä tai tekstinlouhintatyökaluilla toteutettavat suurten tekstiaineistojen analyysit voisivat olla aiheelle merkittäviä. Samoin esimerkiksi käytettävyystestaus voisi tarjota lisää käytännönläheisempää tietoa säännöstöjen sovellettavuudesta.