Johtajaosaamisen osaamiskartoitus ja koulutustarpeiden tunnistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) johtajien johtajaosaamisen nykytilaa sekä tunnistaa keskeisiä kehittämistarpeita, jotka tukisivat organisaation strategisia tavoitteita. Tavoitteena oli tuoda esiin, miten organisaation asettamat johtamisen periaatteet koetaan ja toteutuvat käytännössä sekä miten ne ovat yhteydessä koettuun osaamiseen. Tämän lisäksi tutkimus pyrki selvittämään organisaation tarjoaman tuen, työn piirteet sekä johtajien pystyvyysuskomusten yhteyttä johtajien osaamiseen ja kehitystarpeisiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös ymmärrystä siitä, millaisia johtajaosaamisen vaatimuksia sote-alan erityispiirteet, kuten moniammatillisuus ja nopeasti muuttuva ympäristö, tuovat ja miten näitä vaatimuksia voidaan kohdata osaamista kehittämällä. Analysoimalla näitä tekijöitä pyrittiin luomaan pohjaa koulutustarjonnan ja muiden kehittämistoimien suunnittelulle, jotka tukisivat Varhan johtajia organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten johtamisen periaatteiden mukainen itsearviointi ja koetun osaamisen taso voivat tukea johtamiskäytäntöjen kehittämistä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa kartoitettiin johtajien kokemuksia organisaation tuesta, työn piirteistä, johtajien pystyvyysuskomuksista sekä heidän arvioitaan omasta osaamisestaan oppimisen, johtamisen ja organisaation johtamisperiaatteiden osalta. Tutkimukseen osallistui 52 johtajaa organisaation eri yksiköistä. Tulosten perusteella johtajat arvioivat omaa osaamistaan pääosin vahvaksi, mutta kokivat organisaation johtamisperiaatteiden toteutuvan epätasaisesti. Johtajien pystyvyysuskomukset osoittautuivat merkittäväksi tekijäksi, sillä niillä oli vahva yhteys sekä oppimaan oppimiseen että johtamaan oppimiseen. Työnantajan tarjoama tuki oli yhteydessä johtamisperiaatteiden toteuttamiseen, mutta sen yhteys oppimiseen jäi vähäiseksi. Työn piirteet eivät osoittautuneet tilastollisesti merkitseväksi selittäjäksi yhdelläkään tarkastellulla osa-alueella. Myös taustatekijöillä, kuten iällä, johtamiskokemuksella tai muodollisella koulutuksella, ei havaittu yhteyttä johtajuuden kehitykseen. Tulokset korostavat erityisesti pystyvyysuskomusten ja arjen oppimismahdollisuuksien merkitystä johtajuuden kehittämisessä. Ne viittaavat siihen, että johtajaosaamisen tukemiseksi organisaation kannattaa panostaa käytännönläheisiin kehittämisrakenteisiin, kuten mentorointiin, vertaistukeen ja reflektiiviseen oppimiseen. Lisäksi johtamisen periaatteiden selkeämpi viestintä ja jalkauttaminen voisivat vahvistaa johtajien kykyä toimia organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti.