Oppilaiden omien kielten näkyminen alakoulun koulukielimaisemassa
Ekholm, Helmi (2025-04-25)
Oppilaiden omien kielten näkyminen alakoulun koulukielimaisemassa
(25.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060358423
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060358423
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, miten oppilaiden omat kielet näkyvät alakoulun koulukielimaisemassa. Tutkimus sijoittuu koulukielimaisematutkimuksen kentälle ja lähestyn ilmiötä monikielisyyden ja kielitietoisuuden näkökulmasta. Koulukielimaisemalla tarkoitetaan sekä kirjoitettujen että puhuttujen kielten ilmenemistä kouluympäristössä sekä niiden taustalla vaikuttavia kieli-ideologioita.
Tutkimus toteutettiin etnografisena tapaustutkimuksena yhdessä monikielisessä koulussa Varsinais-Suomessa. Aineisto kerättiin neljällä eri menetelmällä: ajastamalla oppilaiden puhetta, havainnoimalla oppitunteja, tekemällä kenttämuistiinpanoja ja valokuvaamalla koulun tiloja. Ensin mainitussa menetelmässä analyysi tehtiin aineistolähtöisellä määrällisellä analyysillä ja jälkimmäisissä aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittavat, että oppilaiden omat kielet ovat läsnä koulukielimaisemassa vaihtelevasti. Oppilaiden omat kielet eivät juurikaan ole suunnitelmallisesti läsnä oppituntien aikana. Kouluympäristössä englanti on vahvinten näkyvillä suomen jälkeen ja oppilaan äidinkielen näkyminen jää vähäiseksi. Oppimistilanteissa vallitsee edelleen vahvasti yksikielisyyden normi, vaikka opetussuunnitelmat ja ohjeistukset korostavat monikielisyyttä ja kielitietoisuuden merkitystä. Tutkimus tuo esiin tarpeen kehittää koulun kielimaisemaa ja käytänteitä niin, että ne tukevat aidosti kaikkien oppilaiden kieli-identiteettiä ja he pystyvät hyödyntämään koko kielivarantoaan.
Tutkimus toteutettiin etnografisena tapaustutkimuksena yhdessä monikielisessä koulussa Varsinais-Suomessa. Aineisto kerättiin neljällä eri menetelmällä: ajastamalla oppilaiden puhetta, havainnoimalla oppitunteja, tekemällä kenttämuistiinpanoja ja valokuvaamalla koulun tiloja. Ensin mainitussa menetelmässä analyysi tehtiin aineistolähtöisellä määrällisellä analyysillä ja jälkimmäisissä aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittavat, että oppilaiden omat kielet ovat läsnä koulukielimaisemassa vaihtelevasti. Oppilaiden omat kielet eivät juurikaan ole suunnitelmallisesti läsnä oppituntien aikana. Kouluympäristössä englanti on vahvinten näkyvillä suomen jälkeen ja oppilaan äidinkielen näkyminen jää vähäiseksi. Oppimistilanteissa vallitsee edelleen vahvasti yksikielisyyden normi, vaikka opetussuunnitelmat ja ohjeistukset korostavat monikielisyyttä ja kielitietoisuuden merkitystä. Tutkimus tuo esiin tarpeen kehittää koulun kielimaisemaa ja käytänteitä niin, että ne tukevat aidosti kaikkien oppilaiden kieli-identiteettiä ja he pystyvät hyödyntämään koko kielivarantoaan.