”Mutta siitä vain ei tule mitään, että kaikki tekevät kaikkea” : Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnalle annettu rooli ammattikorkeakoululain uudistamista koskevissa eduskunnan täysistuntokeskusteluissa vuosina 2002 ja 2014

Abstract

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta (T&K) ja sen rooli ovat olleet kansallisessa korkeakoulupoliittisessa päätöksenteossa pohdinnan aiheena niiden perustamisesta lähtien. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan roolia ammattikorkeakoulujen lakisääteisissä tehtävissä on niiden 35-vuotisen historian aikana vahvistettu useaan otteeseen, ja siksi tutkimustoiminta on saanut yhä suuremman aseman ammattikorkeakoulujen toiminnassa. Ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan roolin määrittelyä on tehty koko niiden olemassaolon ajan suhteessa yliopistoihin ja niiden tutkimustehtävään.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisen roolin kansanedustajat näkivät ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla olevan suomalaisessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestelmässä ja oliko näkemyksissä eroja eri puolueiden välillä. Kansanedustajien puheenvuoroja tarkastellaan erityisesti korkeakoulujärjestelmän differentiaation, akateemisen vetovoiman ja markkinavetovoiman teoreettisten viitekehysten näkökulmasta. Tarkastelun kohteena tutkimuksessa on vuosina 2002 ja 2014 käydyt eduskunnan täysistuntokeskustelut ammattikorkeakoululain uudistamisesta. Tutkimus toteutettiin teemoittelua hyödyntävän laadullisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimus osoittaa, että kansanedustajat näkivät tärkeänä erottaa ammattikorkeakoulujen tekemän soveltavan T&K-toiminnan ja yliopistojen tieteellisen perustutkimustehtävän toisistaan. Näkemyseroja kansanedustajilla oli kuitenkin siitä, millaisilla lainsäädännöllisillä erotteluilla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä työnjakoa tulisi toteuttaa. Osa kansanedustajista näki ammattikorkeakoulujen tutkimustehtävän uudelleenmäärittelyn tarpeellisen niiden tutkimuskyvykkyyksien kehittämiseksi ja vahvistamiseksi, kun taas toiset edustajat näkivät tehtävän muuttamisen lähentävän ammattikorkeakoulujen tutkimustehtävän liian samankaltaiseksi yliopistojen tutkimustehtävän kanssa.

Kansanedustajien puheenvuoroissa akateemisen vetovoiman ja markkinavetovoiman teemat nousivat esiin monin tavoin. Akateeminen vetovoima näyttäytyi keskusteluissa pelkona siitä, että ammattikorkeakoulut hylkäisivät soveltavan T&K-tehtävänsä ilman tiukkaa lainsäädännöllistä tehtävänmäärittelyä. Toisaalta osa kansanedustajista piti pelkoja liioiteltuna tai jopa toivoivat ammattikorkeakoulujen lähentyvän yliopistoja ja siten vahvistavan tutkimuskyvykkyyttään. Markkinavetovoiman vaikutus näkyi puheenvuoroissa joko siten, että korkeakoulujen tehtävänjaon muuttamisella ja kilpailun lisäämisellä nähtiin olevan positiivinen vaikutus korkeakoulujärjestelmän tehokkuuteen ja laatuun tai siten, että kilpailun lisääntymisen nähtiin vain heikentävän tutkimuksen laatua ja koulutusjärjestelmän moninaisuutta. Tutkimuksessa tunnistettiin myös selkeitä eroja puolueiden kannoissa ammattikorkeakoulujen tutkimustehtävästä ja sen kehittämistarpeista.