Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä ammattitaidostaan opettaa kuvataidetta, käsityötä ja musiikkia alakoulussa
Lehmussaari, Katja (2025-05-13)
Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä ammattitaidostaan opettaa kuvataidetta, käsityötä ja musiikkia alakoulussa
(13.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060358361
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060358361
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaiset käsitykset luokanopettajaopiskelijoilla on ammattitaidostaan opettaa kuvataidetta, käsityötä ja musiikkia peruskoulun alaluokilla. Lisäksi pyrittiin selvittämään näiden käsitysten taustatekijöitä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselynä syksyllä 2021. Kyselyyn vastasi 117 luokanopettajaopiskelijaa Turun yliopiston Turun ja Rauman opettajankoulutuslaitoksilta. Tutkimus toteutettiin pääosin kvantitatiivisena, mutta avoimilla kysymyksillä saatiin myös sisältöanalyysin avulla tulkittua laadullista aineistoa.
Tutkimuksen sijoittamiseksi kontekstiinsa, kartoitettiin lisäksi Turun luokanopettajakoulutuksen kuvataiteen, käsityön ja musiikin opintojen muutoksia ajanjaksolla 1980–2020.
Tuloksista kävi ilmi, että luokanopettajaopiskelijat suhtautuvat positiivisemmin kuvataiteen opettamiseen kuin käsityön ja musiikin opettamiseen, minkä lisäksi he myös luottavat siinä enemmän opetuskykyihinsä. Laadullisen aineiston perusteella luokanopettajaopiskelijat katsoivat musiikin ja käsityön opettamisen vaativan erityisen vahvaa omaa osaamista ja harrastuneisuutta.
Osallistujien käsityksiin opetusammattitaidostaan vaikuttivat eniten ennen luokanopettajaopintoja kertyneet kokemukset oppiaineesta. Luokanopettajakoulutuksella sen sijaan ei näyttäisi olevan merkitystä lukuun ottamatta oppiaineiden syventäviä sivuaineopintoja.
Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin Banduran (1977) minäpystyvyysteoria, jolla viitataan ihmisen käsityksiin siitä, miten hän uskoo selviytyvänsä tietystä tehtävästä. Opettajan ammattitaitoa lähestyttiin Luukkaisen (2005) esittelemän mallin mukaisesti, jossa opettajan ammattitaitoon sisältyvät kompetenssi (kyvyt ja osaaminen) sekä motivaatio.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselynä syksyllä 2021. Kyselyyn vastasi 117 luokanopettajaopiskelijaa Turun yliopiston Turun ja Rauman opettajankoulutuslaitoksilta. Tutkimus toteutettiin pääosin kvantitatiivisena, mutta avoimilla kysymyksillä saatiin myös sisältöanalyysin avulla tulkittua laadullista aineistoa.
Tutkimuksen sijoittamiseksi kontekstiinsa, kartoitettiin lisäksi Turun luokanopettajakoulutuksen kuvataiteen, käsityön ja musiikin opintojen muutoksia ajanjaksolla 1980–2020.
Tuloksista kävi ilmi, että luokanopettajaopiskelijat suhtautuvat positiivisemmin kuvataiteen opettamiseen kuin käsityön ja musiikin opettamiseen, minkä lisäksi he myös luottavat siinä enemmän opetuskykyihinsä. Laadullisen aineiston perusteella luokanopettajaopiskelijat katsoivat musiikin ja käsityön opettamisen vaativan erityisen vahvaa omaa osaamista ja harrastuneisuutta.
Osallistujien käsityksiin opetusammattitaidostaan vaikuttivat eniten ennen luokanopettajaopintoja kertyneet kokemukset oppiaineesta. Luokanopettajakoulutuksella sen sijaan ei näyttäisi olevan merkitystä lukuun ottamatta oppiaineiden syventäviä sivuaineopintoja.
Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin Banduran (1977) minäpystyvyysteoria, jolla viitataan ihmisen käsityksiin siitä, miten hän uskoo selviytyvänsä tietystä tehtävästä. Opettajan ammattitaitoa lähestyttiin Luukkaisen (2005) esittelemän mallin mukaisesti, jossa opettajan ammattitaitoon sisältyvät kompetenssi (kyvyt ja osaaminen) sekä motivaatio.