Perhekeskeinen ohjaus – analyysi kirjallisista potilaspalautteista
Kaissalo, Julia (2025-05-09)
Perhekeskeinen ohjaus – analyysi kirjallisista potilaspalautteista
(09.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060359483
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060359483
Tiivistelmä
Perheiden laadukas ohjaus voi tukea perheiden voimavaraistumista. Lasten ja perheiden kokemusten analysointia voidaan hyödyntää laadukkaan ohjauksen suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä. Lapsilta itseltään kerättyä tutkimustietoa ohjaksesta on vielä verrattain vähän, vaan tiedot on kerätty vanhemmilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta.
Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on analysoida lasten ja heidän vanhempiensa antamia potilaspalautteita hoitoon liittyvästä ohjauksesta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voi hyödyntää perhekeskeisen ohjauksen kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana rekisteritutkimuksena. Kohderyhmänä olivat lapset ja heidän vanhempansa, jotka antoivat avointa kirjallista palautetta hoidostaan yhdessä sairaanhoitopiirissä vuonna 2019. Yhteensä 61 palautetta käsitteli ohjausta, joista kuusi oli lasten ja 55 vanhempien antamia palautteita. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Palautteiden pohjalta muodostettiin kaksi pääkategoriaa: 1) ohjauksessa välitetyn tiedon laatu ja määrä sekä 2) ohjauksen eettiset periaatteet ja yksilöllisyys. Ensimmäinen pääkategoria sisälsi tiedon laadun eri osa-alueet, kuten ennakoivan tiedon, hoidon aikaisen tiedon, tiedon kotiin sekä tiedon riittävyyden. Toiseen pääkategoriaan sisältyi lapsen ja vanhempien huomioiminen ja kohtaaminen ohjaustilanteissa.
Lasten ja vanhempien palautteissa oli havaittavissa joitain eroavaisuuksia. Erot olivat lasten ja vanhempien antamien palautteiden välillä sekä positiivisen ja negatiivisen palautteen välillä. Lapset korostivat vanhempia useammin tarvetta siihen, että hoitajat kuuntelisivat heitä paremmin. Vanhempien palaute puolestaan painottui tiedon välittämiseen hoidon eri vaiheissa.
Palautteiden analysoimisen avulla saatiin uutta tietoa siitä, mitä perhekeskeinen ohjaus on ja kuinka sitä palautteiden perusteella toteutetaan hoidossa lasten ja heidän vanhempiensa arvioimana. Tutkimuksen tulokset osoittivat kehitystarpeita perheiden ohjauksessa laadukkaan ja riittävän tiedon välittämisessä sekä lasten ja vanhempien yksilöllisessä kohtaamisessa ja huomioimisessa. Jatkossa palautetta ohjauksesta olisi perusteltua kerätä lapsen ikään ja kehitystasoon mukautetuilla kyselyillä ja arviointityökaluilla, hyödyntämällä esimerkiksi kuvia, piirroksia ja leikkiä.
Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on analysoida lasten ja heidän vanhempiensa antamia potilaspalautteita hoitoon liittyvästä ohjauksesta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voi hyödyntää perhekeskeisen ohjauksen kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana rekisteritutkimuksena. Kohderyhmänä olivat lapset ja heidän vanhempansa, jotka antoivat avointa kirjallista palautetta hoidostaan yhdessä sairaanhoitopiirissä vuonna 2019. Yhteensä 61 palautetta käsitteli ohjausta, joista kuusi oli lasten ja 55 vanhempien antamia palautteita. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Palautteiden pohjalta muodostettiin kaksi pääkategoriaa: 1) ohjauksessa välitetyn tiedon laatu ja määrä sekä 2) ohjauksen eettiset periaatteet ja yksilöllisyys. Ensimmäinen pääkategoria sisälsi tiedon laadun eri osa-alueet, kuten ennakoivan tiedon, hoidon aikaisen tiedon, tiedon kotiin sekä tiedon riittävyyden. Toiseen pääkategoriaan sisältyi lapsen ja vanhempien huomioiminen ja kohtaaminen ohjaustilanteissa.
Lasten ja vanhempien palautteissa oli havaittavissa joitain eroavaisuuksia. Erot olivat lasten ja vanhempien antamien palautteiden välillä sekä positiivisen ja negatiivisen palautteen välillä. Lapset korostivat vanhempia useammin tarvetta siihen, että hoitajat kuuntelisivat heitä paremmin. Vanhempien palaute puolestaan painottui tiedon välittämiseen hoidon eri vaiheissa.
Palautteiden analysoimisen avulla saatiin uutta tietoa siitä, mitä perhekeskeinen ohjaus on ja kuinka sitä palautteiden perusteella toteutetaan hoidossa lasten ja heidän vanhempiensa arvioimana. Tutkimuksen tulokset osoittivat kehitystarpeita perheiden ohjauksessa laadukkaan ja riittävän tiedon välittämisessä sekä lasten ja vanhempien yksilöllisessä kohtaamisessa ja huomioimisessa. Jatkossa palautetta ohjauksesta olisi perusteltua kerätä lapsen ikään ja kehitystasoon mukautetuilla kyselyillä ja arviointityökaluilla, hyödyntämällä esimerkiksi kuvia, piirroksia ja leikkiä.