Peitellystä toiminnasta yhtenäiseksi käytännöksi : nukkumishetkien toteutuksessa huomioitavia näkökulmia

Abstract

Yövuoroja sisältävä vuorotyö on sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti erittäin kuormittavaa. Yövuoroista aiheutuvia haittoja pidetään merkittävinä työhyvinvointia ja työterveyttä heikentävinä riskitekijöinä. Yövuorossa koettu voimakas väsymys heikentää suorituskykyä, jonka seurauksena hoitotyön laatu ja potilasturvallisuus heikkenee. Yövuoron aikaisilla nukkumishetkillä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia erityisesti yövuoron väsymykseen, ja ne ovat näyttöön perustuvaa toimintaa. Jotta nukkumishetkikäytäntöä voidaan käyttöönottaa Suomen terveydenhuollossa, tulee ennen nukkumishetki-interventiota selvittää henkilökunnan näkemyksiä toteutukseen liittyen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä asioita tulee huomioida teho-osaston sairaanhoitajien yövuoron aikaisten nukkumishetkien toteutuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa yksityiskohtaista tietoa, jota voidaan hyödyntää suunnitellessa ja toteutettaessa yövuoron aikaisia nukkumishetki-interventioita sairaanhoitajille, joiden avulla voidaan mahdollisesti lisätä sairaanhoitajien työhyvinvointia, työtyytyväisyyttä, potilasturvallisuutta, potilashoidon laatua sekä alan vetovoimaa. Tutkimus oli asetelmaltaan kuvaileva laadullinen tutkimus. Kohdejoukko (n=20) koostui kolmen teho-osaston lähiesihenkilöistä (n=6) ja sairaanhoitajista (n=14). Sairaanhoitajien sisäänottokriteerinä oli 1) yövuoroja sisältävän vuorotyön tekeminen ja 2) vähintään vuoden työkokemus yövuoroja sisältävästä vuorotyöstä. Aineistonkeruumenetelmänä oli fokusryhmähaastattelu (n=9). Haastatteluissa hyödynnettiin puolistrukturoitua haastattelurunkoa. Aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa todettiin, että nukkumishetkiä toteuttaessa tulee huomioida 1) teho-osaston työympäristö ja työn organisointi, 2) yövuorojen haitalliset vaikutukset sairaanhoitajien hyvinvointiin sekä potilas- ja työturvallisuuteen, 3) nykyiset väsymyksenhallintakeinot, 4) lähiesihenkilöiden ja sairaanhoitajien suhtautuminen nukkumishetkiin, 5) ulkopuolinen suhtautuminen nukkumishetkiin ja 6) nukkumishetkien suunnittelu ja valmistelu. Yövuoron aikaisilla nukkumishetkillä nähtiin olevan lukuisia myönteisiä vaikutuksia mm. uupumukseen sekä potilashoidon laatuun ja turvallisuuteen. Sairaanhoitajien suhtautuminen nukkumishetkiin oli sekä toiveikas, että odottavainen, ja lähiesihenkilöidenkin asenne niitä kohtaan oli myönteinen. Nukkumishetkien toteutukseen liittyy haasteita, joista suurin on organisaation ja johdon tuen hyväksynnän saaminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toteuttaessa nukkumishetki-interventiota tutkimukseen osallistuneilla teho-osastoilla. Tuloksia voidaan hyödyntää myös perustellessa käytännön tärkeyttä sekä organisaatio- että yhteiskunnallisella tasolla.

Shift work that includes night shifts is physically, mentally, and socially very burdensome. Night shiftrelated negative impacts are considered as significant risk factors for reduced well-being at work and occupational health. Night shift fatigue lowers performance, and consequently the quality of nursing care and patient safety decline. Napping during night shifts has been found to have positive impacts, especially on night shift fatigue, and is considered evidence-based practice. To implement napping practice in Finnish healthcare, it is important to explore the perspectives of personnel regarding the implementation. The purpose of the study was to examine what factors need to be considered in the implementation of scheduled naps during night shifts among intensive care nurses. The objective of the study was to produce detailed information that can be utilised in the planning and implementation of scheduled nap interventions for nurses, which may potentially enhance nurses’ well-being at work, job satisfaction, patient safety, the quality of nursing care, and the attractiveness of the profession. The design of the study was descriptive and qualitative. The study population (n=20) consisted of nursing managers (n=6) and nurses (n=14) from three different intensive care units. The inclusion criteria for the nurses were 1) working in shift work that includes night shifts and 2) having at least one year of experience of shift work including night shifts. The data were collected through focus group interviews (n=9). A semi-structured interview guide was used in the interviews. The data were analysed inductively. Key findings of the study were: While implementing the scheduled naps, the factors to be considered are 1) the work environment and work organisation in the intensive care unit, 2) the negative impacts of night shifts on nurses’ well-being, patient and work safety, 3) currently used fatigue management methods, 4) the attitudes of nurses and nursing managers towards the scheduled naps, 5) the attitudes of the outside world towards the scheduled naps and 6) the details of planning and preparation of the scheduled naps. Napping during the night shifts was found to have numerous positive effects, including on fatigue and on the quality and safety of patient care. Nurses’ attitudes towards napping were hopeful and anticipatory, and nurse managers also expressed positive attitudes towards it. The implementation of naps involves barriers, the biggest of which is obtaining the support and approval of the organisation and management. The results of the study can be utilised when implementing napping interventions in the intensive care units that participated in the study. The results also can be used to justify the importance of practice at both the organizational and societal levels.