Luokanopettajaopiskelijoiden hyvinvointi : psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokemukset sekä niiden yhteydet alkoholin ja ruutuajan käyttöön
Rantanen, Arttu; Titovets, Lisa (2025-05-06)
Luokanopettajaopiskelijoiden hyvinvointi : psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokemukset sekä niiden yhteydet alkoholin ja ruutuajan käyttöön
Rantanen, Arttu
Titovets, Lisa
(06.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060460428
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060460428
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin suomalaisten luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia omasta psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä niiden välistä yhteyttä. Lisäksi tarkasteltiin luokanopettajaopiskelijoiden alkoholin ja ruutuajan käyttötottumuksia sekä niiden yhteyksiä koettuun psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
Tutkimus toteutettiin vuosien 2023–2025 aikana ja tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2024. Tutkimukseen osallistui yhteensä 145 luokanopettajaopiskelijaa. Vastauksia saatiin Suomen jokaiselta opettajankoulutuslaitokselta. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kysymysten laatimisessa sovellettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämää Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointikyselyä (2021), Yhdysvaltain tautikeskuksen laatimaa elämänlaatua mittaavaa HRQOL-14 kyselylomaketta (2010) sekä Keyesin (1998) laatimaa sosiaalista hyvinvointia mittaavaa mittaristoa. Näiden lisäksi käytettiin myös alkoholin riskikäyttöä mittaavaa AUDIT-C-kyselyä (Babor ym., 2001) sekä haitallista internetin käyttöä mittaavaa CIUS-5 seulaa (THL, 2024). Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ja siinä hyödynnettiin Mann-Whitneyn U-testiä, Spearmanin järjestyskorrelaatiota, ristiintaulukointia sekä Kruskal-Wallisin testiä.
Tutkimustulosten mukaan luokanopettajaopiskelijat, jotka eivät käyttäneet ruutuaikaa haitallisesti, kokivat sekä sosiaalisen että psyykkisen hyvinvointinsa keskimäärin vahvemmaksi verrattuna niihin, jotka käyttivät ruutuaikaa haitallisesti. Puolestaan alkoholin riskiryhmään kuuluvilla luokanopettajaopiskelijoilla kokemus psyykkisestä hyvinvoinnista oli vahvempi verrattuna niihin, jotka eivät kuuluneet alkoholin riskiryhmään. Luokanopettajaopiskelijoiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin yhteiskokemuksessa oli havaittavissa tilastollisesti merkitseviä eroja ruutuajan ja alkoholin käyttötottumusryhmien välillä. Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin välillä oli vahva positiivinen yhteys. Luokanopettajaopiskelijat kokivat yleisesti sekä psyykkisen että sosiaalisen hyvinvointinsa kohtalaisen vahvaksi. Huolestuttavana ilmiönä nousi kuitenkin luokanopettajaopiskelijoiden psyykkinen kuormittuneisuus sekä heikko sosiaalinen toiveikkuus ja koherenssi. Sosiaalinen integraatio puolestaan koettiin vahvaksi. Keskimäärin ruutuaikaa käytettiin 6,6 tuntia vuorokaudessa ja alkoholin riskikäyttäjiä oli vastaajista noin viidesosa.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat tärkeää tietoa siitä, millaisena luokanopettajaopiskelijat kokevat psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa tällä hetkellä. Tämän lisäksi tuloksista saadaan tietoa luokanopettajaopiskelijoiden ruutuajan ja alkoholin käytön tottumuksista sekä näiden yhteyksistä psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää luokanopettajaopiskelijoiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi muun muassa luokanopettajaopintojen rakennetta suunnitellessa. Lisäksi tässä tutkimuksessa on laadittu ruutuaikasuositukset luokanopettajaopiskelijoille oman hyvinvoinnin tukemiseksi. Tutkimustuloksia voitaisiin näin ollen hyödyntää myös laadittaessa ruutuaikasuosituksia aikuisille. Tulevissa tutkimuksissa voisi olla mielekästä tutkia myös muiden alojen opiskelijoita tai jo työelämässä olevia opettajia työhyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Tutkimus toteutettiin vuosien 2023–2025 aikana ja tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2024. Tutkimukseen osallistui yhteensä 145 luokanopettajaopiskelijaa. Vastauksia saatiin Suomen jokaiselta opettajankoulutuslaitokselta. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kysymysten laatimisessa sovellettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämää Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointikyselyä (2021), Yhdysvaltain tautikeskuksen laatimaa elämänlaatua mittaavaa HRQOL-14 kyselylomaketta (2010) sekä Keyesin (1998) laatimaa sosiaalista hyvinvointia mittaavaa mittaristoa. Näiden lisäksi käytettiin myös alkoholin riskikäyttöä mittaavaa AUDIT-C-kyselyä (Babor ym., 2001) sekä haitallista internetin käyttöä mittaavaa CIUS-5 seulaa (THL, 2024). Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ja siinä hyödynnettiin Mann-Whitneyn U-testiä, Spearmanin järjestyskorrelaatiota, ristiintaulukointia sekä Kruskal-Wallisin testiä.
Tutkimustulosten mukaan luokanopettajaopiskelijat, jotka eivät käyttäneet ruutuaikaa haitallisesti, kokivat sekä sosiaalisen että psyykkisen hyvinvointinsa keskimäärin vahvemmaksi verrattuna niihin, jotka käyttivät ruutuaikaa haitallisesti. Puolestaan alkoholin riskiryhmään kuuluvilla luokanopettajaopiskelijoilla kokemus psyykkisestä hyvinvoinnista oli vahvempi verrattuna niihin, jotka eivät kuuluneet alkoholin riskiryhmään. Luokanopettajaopiskelijoiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin yhteiskokemuksessa oli havaittavissa tilastollisesti merkitseviä eroja ruutuajan ja alkoholin käyttötottumusryhmien välillä. Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin välillä oli vahva positiivinen yhteys. Luokanopettajaopiskelijat kokivat yleisesti sekä psyykkisen että sosiaalisen hyvinvointinsa kohtalaisen vahvaksi. Huolestuttavana ilmiönä nousi kuitenkin luokanopettajaopiskelijoiden psyykkinen kuormittuneisuus sekä heikko sosiaalinen toiveikkuus ja koherenssi. Sosiaalinen integraatio puolestaan koettiin vahvaksi. Keskimäärin ruutuaikaa käytettiin 6,6 tuntia vuorokaudessa ja alkoholin riskikäyttäjiä oli vastaajista noin viidesosa.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat tärkeää tietoa siitä, millaisena luokanopettajaopiskelijat kokevat psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa tällä hetkellä. Tämän lisäksi tuloksista saadaan tietoa luokanopettajaopiskelijoiden ruutuajan ja alkoholin käytön tottumuksista sekä näiden yhteyksistä psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää luokanopettajaopiskelijoiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi muun muassa luokanopettajaopintojen rakennetta suunnitellessa. Lisäksi tässä tutkimuksessa on laadittu ruutuaikasuositukset luokanopettajaopiskelijoille oman hyvinvoinnin tukemiseksi. Tutkimustuloksia voitaisiin näin ollen hyödyntää myös laadittaessa ruutuaikasuosituksia aikuisille. Tulevissa tutkimuksissa voisi olla mielekästä tutkia myös muiden alojen opiskelijoita tai jo työelämässä olevia opettajia työhyvinvoinnin vahvistamiseksi.