Nato-kuva eduskunnassa itälaajentumisen aikaan vuosina 2001, 2004 & 2009
Tuominen, Emmi (2025-05-27)
Nato-kuva eduskunnassa itälaajentumisen aikaan vuosina 2001, 2004 & 2009
(27.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060459956
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060459956
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielmassani tutkin eduskunnassa vallinnutta Nato-kuvaa Naton itälaajentumisen aikana. Naton itälaajentuminen viittaa ajanjaksoon, jolloin Itä-Euroopan valtiot liittyivät Natoon. Kyseiset maat liittyivät sotilasliittoon ennen kaikkea turvallisuusvajeen takia. Nato (North Atlantic Treaty Organization) perustettiin aikoinaan Neuvostoliiton uhkaa vastaan, mutta Neuvostoliiton hajottua sen painopiste siirtyi kollektiivisesta puolustuksesta kollektiivisen turvallisuuden vahvistamiseen. Natosta kehittyi 2000-luvun aikana merkittävä kriisinhallintaorganisaatio. Naton itälaajentuminen kiihdytti Nato-keskustelua Suomessa ennennäkemättömällä tavalla, minkä seurauksena eduskunnassa pohdittiin Suomen asemoitumista suhteessa Natoon.
Tässä tutkielmassa tutkin minkälaisia merkityksiä ja käsityksiä Natolle annettiin eduskunnassa. Analysoin, miten näkemykset jakautuivat puolueiden välillä ja mahdollisesti muuttuivat tarkastelujakson aikana. Tutkimuksen primääriaineistona toimivat eduskuntakeskustelut vuosilta 2001, 2004 ja 2009. Tutkimusmenetelmänä hyödynnän diskurssianalyysia, sillä se mahdollistaa ymmärtämään kuinka Nato-kuvaa luotiin kielen välityksellä. Tutkimustulokset osoittavat, että valtaosa puolueista kannatti Suomen ja Naton yhteistyötä, mutta Nato-jäsenyydelle ei koettu olevan vahvoja perusteita. Natosta muodostettiin käsityksiä muun muassa historiallisen kontekstin, taloudellisten seikkojen ja Naton kriisinhallintaulottuvuuden kautta.
Tässä tutkielmassa tutkin minkälaisia merkityksiä ja käsityksiä Natolle annettiin eduskunnassa. Analysoin, miten näkemykset jakautuivat puolueiden välillä ja mahdollisesti muuttuivat tarkastelujakson aikana. Tutkimuksen primääriaineistona toimivat eduskuntakeskustelut vuosilta 2001, 2004 ja 2009. Tutkimusmenetelmänä hyödynnän diskurssianalyysia, sillä se mahdollistaa ymmärtämään kuinka Nato-kuvaa luotiin kielen välityksellä. Tutkimustulokset osoittavat, että valtaosa puolueista kannatti Suomen ja Naton yhteistyötä, mutta Nato-jäsenyydelle ei koettu olevan vahvoja perusteita. Natosta muodostettiin käsityksiä muun muassa historiallisen kontekstin, taloudellisten seikkojen ja Naton kriisinhallintaulottuvuuden kautta.