Puolustuksesta ei supisteta : reserviläisten suhtautuminen Suomen puolustusvoimauudistukseen ja puolustusmäärärahojen leikkauksiin Reserviläinen-lehdessä 2012–2015
Alho, Tuomas (2025-05-27)
Puolustuksesta ei supisteta : reserviläisten suhtautuminen Suomen puolustusvoimauudistukseen ja puolustusmäärärahojen leikkauksiin Reserviläinen-lehdessä 2012–2015
(27.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060460602
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060460602
Tiivistelmä
Suomessa toteutettiin puolustusvoimauudistus vuosien 2012–2015 välisenä aikana. Uudistukseen päädyttiin, koska puolustusmäärärahoja leikattiin ja sotilaalliset uhkakuvat eivät edellyttäneet suurta armeijaa. Puolustusvoimauudistuksessa puolustusvoimat joutui sopeuttamaan organisaatiotaan erilaisilla toimenpiteillä vastaamaan pienempiä puolustusmäärärahoja. Nämä toimenpiteet saivat suomalaiset reserviläiset pohtimaan Suomen puolustuksen kehittymistä ja omaa merkitystään puolustuksessa.
Tutkielmassa selvitetään, millaisten teemoja kautta reserviläiset käsittelivät uudistusta ja leikkauksia, ja minkälaisia näkemyksiä reserviläiset esittivät näistä teemoista. Tavoitteena on antaa monipuolinen kuvaus reserviläisten suhtautumisesta puolustusvoimauudistukseen ja puolustusmäärärahojen leikkauksiin 2012–2015. Aineistona toimii maanpuolustuksen tapahtumiin ja analysointiin keskittynyt Reserviläinen-lehti vuosilta 2012–2015. Lehdessä päätoimittaja, toimituskunta ja reserviläisjärjestöt analysoivat uudistusta ja leikkauksia reserviläisten näkökulmasta. Tämän lisäksi aineistoon sisältyy puolustusvoimien teettämä loppuraportti puolustusvoimauudistuksesta. Aineiston tarkastelussa menetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tulokset osoittavat, että reserviläiset käsittelivät puolustusvoimauudistusta ja määrärahojen vähenemistä kolmen teeman kautta, joita olivat kertausharjoitusten väheneminen, yleisen asevelvollisuuden vaarantuminen ja Krimin miehityksen jälkeen puolustusmäärärahojen vähyyden painottaminen. Reserviläisten näkemykset näistä teemoista olivat kriittisiä. He vastustivat kertausharjoitusten vähenemistä ja asevelvollisuuden vaarantumista, mutta kannattivat puolustusmäärärahojen korottamista.
Reserviläisten näkemykset ilmenevät selkeimmin Reserviläisen päätoimittajien pääkirjoituksissa ja reserviläisjärjestöjen julkaisemissa kannanotoissa, joissa uudistuksen ja leikkausten todettiin olevan haitallisia Suomen puolustukselle ja heikentävän puolustuskykyä. Suomelta kuitenkin puuttuivat sotilaalliset uhkakuvat ja taloudellinen tilanne oli heikko, jonka vuoksi Suomella ei ollut tarvetta tai mahdollisuutta panostaa puolustukseensa. Krimin miehityksen seurauksena sotilaalliset uhkakuvat palasivat, mutta taloudellinen tilanne jäi edelleen heikoksi, jonka seurauksena maanpuolustuksen rahoitusta ei voitu lisätä reserviläisiä tyydyttävällä tavalla.
Tutkielmassa selvitetään, millaisten teemoja kautta reserviläiset käsittelivät uudistusta ja leikkauksia, ja minkälaisia näkemyksiä reserviläiset esittivät näistä teemoista. Tavoitteena on antaa monipuolinen kuvaus reserviläisten suhtautumisesta puolustusvoimauudistukseen ja puolustusmäärärahojen leikkauksiin 2012–2015. Aineistona toimii maanpuolustuksen tapahtumiin ja analysointiin keskittynyt Reserviläinen-lehti vuosilta 2012–2015. Lehdessä päätoimittaja, toimituskunta ja reserviläisjärjestöt analysoivat uudistusta ja leikkauksia reserviläisten näkökulmasta. Tämän lisäksi aineistoon sisältyy puolustusvoimien teettämä loppuraportti puolustusvoimauudistuksesta. Aineiston tarkastelussa menetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tulokset osoittavat, että reserviläiset käsittelivät puolustusvoimauudistusta ja määrärahojen vähenemistä kolmen teeman kautta, joita olivat kertausharjoitusten väheneminen, yleisen asevelvollisuuden vaarantuminen ja Krimin miehityksen jälkeen puolustusmäärärahojen vähyyden painottaminen. Reserviläisten näkemykset näistä teemoista olivat kriittisiä. He vastustivat kertausharjoitusten vähenemistä ja asevelvollisuuden vaarantumista, mutta kannattivat puolustusmäärärahojen korottamista.
Reserviläisten näkemykset ilmenevät selkeimmin Reserviläisen päätoimittajien pääkirjoituksissa ja reserviläisjärjestöjen julkaisemissa kannanotoissa, joissa uudistuksen ja leikkausten todettiin olevan haitallisia Suomen puolustukselle ja heikentävän puolustuskykyä. Suomelta kuitenkin puuttuivat sotilaalliset uhkakuvat ja taloudellinen tilanne oli heikko, jonka vuoksi Suomella ei ollut tarvetta tai mahdollisuutta panostaa puolustukseensa. Krimin miehityksen seurauksena sotilaalliset uhkakuvat palasivat, mutta taloudellinen tilanne jäi edelleen heikoksi, jonka seurauksena maanpuolustuksen rahoitusta ei voitu lisätä reserviläisiä tyydyttävällä tavalla.