Johtamisen, viestinnän ja fyysisen oppimisympäristön vaikutus ilmapiiriin Suomen kristillisissä peruskouluissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää johtamisen, viestinnän ja fyysisen oppimisympäristön kykyä selittää opettajien näkemyksiä koulun ilmapiiristä. Liian monet oppilaat voivat keskinkertaisesti tai huonosti koulussa ja tarvitsemme lisää tietoa ja menetelmiä parantaa oppilaiden kouluhyvinvointia. Tutkimuksien mukaan positiivinen kouluilmapiiri vaikuttaa myönteisesti oppilaiden hyvinvointiin, fyysiseen terveyteen sekä mielenterveyteen, itsetuntoon, resilienssiin, sekä akateemiseen, sosiaaliseen ja psykologiseen sopeutumiseen. (Hatzichristou, Lykitsakou, Lampropoulou, Dimitropoulou, 2010; Thapa, Cohen, Guffey, Higgins-D’ 2013). Kouluilmapiiriä parantamalla voitaisiin siis lisätä oppilaiden kouluhyvinvointia. Tässä tutkimuksessa keskityttiin Suomen kristillisten koulujen opettajien näkemyksiin. Tässä tutkimuksessa aloitetaan määrittelemällä koulun ilmapiiriin vaikuttavat tekijät (johtaminen, viestintä, fyysinen oppimisympäristö) edellisen tutkimuksen ja kirjallisuuden avulla. Sitten edetään tutkimaan fyysisen oppimisympäristön, viestinnän ja johtamisen laadun vaikutusta koulun ilmapiiriin. Tutkimus suoritettiin määrällisenä tutkimuksena regressioanalyysien avulla. Summamuuttujat luotiin edellisen tutkimuksen ja kirjallisuuden pohjalta. Aineistona toimi elektroninen kyselylomake, johon osallistui yhteensä 241 koulun työntekijää ja tässä tutkimuksessa keskityttiin opettajien vastauksiin, joita oli yhteensä 171. Aineistosta kävi ilmi, että johtamisen laatu sekä viestintä ovat voimakkaasti positiivisessa yhteydessä näkemyksiin koulun ilmapiiristä. Fyysinen oppimisympäristö ei vaikuttanut tilastollisesti merkittävästi opettajien näkemyksiin koulun ilmapiiristä. Johtamisen laatu oli selvästi vahvin positiivisen ilmapiirin selittäjä ja se onnistuikin selittämään 56% näkemykset ilmapiiristä-summamuuttujan vaihtelusta kun tarkasteltiin yksittäisten summamuuttujien korrelaatioita. Regressioanalyysi osoitti, että johtamisen laatu-summamuuttujan kasvaessa yhdellä yksiköllä, ilmapiiri-summamuuttuja kasvoi 0.531 yksikköä muiden muuttujien pysyessä vakiona. Viestintä korreloi myös todella vahvasti ilmapiiri- summamuuttujan kanssa mutta regressioanalyysi osoitti, että osa viestinnän vaikutuksesta selittyy päällekkäisyydellä johtamisen laadun kanssa. Johtamisen laatu ja viestintä voivat siis osittain selittää samoja ilmiöitä ilmapiirissä. Nämä havainnot vahvistavat aikaisemmasta tutkimuksesta saatua kuvaa siitä, että johtamisen laadulla ja viestinnällä on vaikutusta ilmapiiriin. Tutkimus antaa viitteitä siihen, että koulun ilmapiirin kehittäminen ja parantaminen kannattaisi aloittaa johtamisen laatua ja viestintää kehittämällä. Opettajat olivat vastanneet johtamisen laatua mittaaviin väittämiin keskivertoa matalammilla arvoilla mikä myös viittaa siihen, että johtaminen voisi olla hyvä kehittämiskohde Suomen kristillisissä kouluissa.

The purpose of this study has been to examine the ability of leadership, communication, and the physical learning environment to explain teachers' perceptions of school climate. Too many students perform at a mediocre or poor level in school, and we need more knowledge and methods to improve students' school well-being. Research indicates that a positive school climate has a beneficial effect on students' well-being, physical health, mental health, self-esteem, resilience, and academic, social, and psychological adaptation (Hatzichristou, Lykitsakou, Lampropoulou, Dimitropoulou, 2010; Thapa, Cohen, Guffey, Higgins-D’ 2013). Improving the school climate could therefore enhance students' school well-being. This study focused on the perspectives of teachers in Finnish Christian schools. This study begins by defining the factors influencing school climate (leadership, communication, and physical learning environment) based on previous research and literature. It then proceeds to investigate the impact of the physical learning environment, communication, and leadership quality on school climate. This study was conducted as a quantitative study using regression analysis. The composite variables were created based on previous research and literature. The data were collected through an electronic survey, with a total of 241 school employees participating. This study specifically focused on teachers’ responses, which totaled 171. The data revealed that leadership quality and communication were strongly positively associated with perceptions of school climate. The physical learning environment did not have a statistically significant effect on teachers’ perceptions of school climate. Leadership quality was clearly the strongest predictor of a positive school climate, explaining 56% of the variance in the school climate composite variable when examining correlations between individual composite variables. Regression analysis showed that when the leadership quality composite variable increased by one unit, the school climate composite variable increased by 0.531 units, assuming all other variables remained constant. Communication also had a strong correlation with the school climate composite variable, but regression analysis indicated that part of its effect overlapped with leadership quality. This suggests that leadership quality and communication may partially explain the same aspects of the school climate. These findings reinforce previous research suggesting that leadership quality and communication influence the school climate. The study provides indications that developing and improving the school climate should begin with enhancing leadership quality and communication. Teachers rated the statements measuring leadership quality below average, which also suggests that leadership could be a key area for improvement in Finnish Christian schools.